Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier listaa yliopiston verkkosivuilla vaikuttavimpia vinkkejä ilmastoystävälliseen elämään. Lettenmeier on yksi päätutkijoista Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tilaamassa elämäntapatutkimuksessa, joka julkaistiin viime viikolla. Lue lisää ja katso taulukko: Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille

Lettenmeierin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa on turha kinastella siitä, onko vastuu muutoksen tekemisestä poliitikoilla vai yksilöillä. Hän kannustaa ihmisiä pieniin ja suuriin muutoksiin elämäntavoissa ja ajattelumalleissa.

”Vaikka poliittisilla päätöksillä, rakenteilla ja infrastruktuurilla on suurin vaikutus, tämä ei ole ’joko–tai’ vaan ’sekä–että’ -kysymys. Myös yksilöiden pitää muuttaa elämäntapojaan”, Lettenmeier sanoo.

Lettenmeier kannustaa esimerkiksi viettämään autottomia päiviä siirtymällä joukkoliikenteen tai polkupyörän käyttäjäksi sekä vaatimaan työpaikalta mahdollisuuksia etätyöhön.

LUE MYÖS: ”Tämä ei voi olla vallankumous, sähköautot eivät vain ilmesty tänne” – Autoliitosta suorat sanat puolueille aamu-tv:ssä

Hän kehottaa myös tekemään heti ekosähkösopimuksen.

”Tiivistä ikkunat ja pidä huoneenlämpö maksimissaan +20°C:ssa. Pyykkien kuivaus ulkona säästää lämmityskuluissa”, Lettenmeier vinkkaa.

Hän kannustaa myös joustavaan kasvissyöntiin.

”Mitä useampi meistä ja mitä useammin pitää kasvisruokapäiviä, sen parempi. Kokeile joustavaa kasvissyöntiä eli fleksitarismia, kaikkien ei tarvitse heti ruveta vegaaneiksi tai kasvissyöjiksi. Kasvisten lisääminen ruokavaliossa on terveellinen muutos”, Lettenmeier sanoo.

LUE MYÖS: Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”

Sitran elämäntaparaporttia käsiteltiin tänään tiistaina myös Ylen Ykkösaamussa. Kestävän liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta sanoi ohjelmassa, että kyse ei ole totaalisista kielloista eikä mustavalkoisesta asetelmasta, vaan muutoksia voi tehdä pikku hiljaa.

”Käyttäytymisessä täytyy tehdä muutoksia. Mutta ne muutokset eivät ole torppaan takaisin muuttamista ja kävellen kulkemista. Lihansyöntiä voi pyrkiä hiljaksiin vähentämään. Muutoksia voi aloittaa tekemään sellaisista asioista, jotka on itselle helpompia ja pikku hiljaa jatkaa muutosten tekemistä”, Halme sanoi.

Sekä Halme että johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta sanoivat, ettei elämäntapamuutosten tekeminen heidän mielestään heikennä elämänlaatua tai onnellisuutta. Mänty myönsi, että Sitran raportissa julkaistu lista oli ”veret seisauttava”.

Suomen kasvihuonepäästöt ovat vain yksi promille koko maailman päästöistä. Sitran Mänty kuitenkin toteaa, että yksittäisen suomalaisen keskivertohiilijalanjälki on kuitenkin verrattain korkea.

”Se on tuplasti sen, mitä keskimäärin maapallolla asuvan ihmisen hiilijalanjälki on”, Mänty sanoi.

Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e), kun tavoite 11 vuoden päästä vuonna 2030 on 2,5 tonnia (tCO2e). Laskennallisesti vähennys on vuositasolla 12 prosenttia, Aalto-yliopisto toteaa.

LUE MYÖS: Hallitusneuvotteluiden isossa kiistakysymyksessä uusi käänne: ”Arvio Suomen metsähakkuista perustuu virheellisiin lukuihin”