Jos perhevapaiden uudistamisen tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa, paras keino siihen on pidentää isyysvapaata, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) perhevapaatutkimuksessaan. Hallitus päätti budjettiriihessään perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta.

Perhevapaamallien tavoite lisätä äitien työssäkäyntiä kotihoidon tukikautta lyhentämällä näyttää tutkimuksen valossa ristiriitaiselta. THL otsikoi tiedotteensa: ”Tutkimuksen viesti perhevapaamalleille: sukupuolten tasa-arvo etenee isyysvapaata pidentämällä.”

Perhevapaiden uudistamiseksi on keväästä 2016 lähtien omia mallejaan esittänyt monta eri tahoa työmarkkinajärjestöistä puolueisiin, ja hallitukselta on odotettu ilmoitusta perhevapaauudistuksen käynnistämisestä, joka viimein tuli syksyn budjettiriihessä. Yksityiskohdista ei vielä ole mitään tietoa.

Perhevapaamallit tähtäävät äitien työllisyysasteen nostamiseen. Useimpien mallien pääideana on lyhentää kotihoidon tukikautta, mutta moni pidentäisi ansiosidonnaista vapaata ja sen myötä isyysvapaata vain niukasti. Taustalla on oletus, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä äitien työllisyysaste nousee.

–On optimistista olettaa, että kotihoidon tukikautta lyhentämällä saataisiin äitien työllisyysastetta nostettua merkittävästi. Monella leikkauksen kohderyhmään kuuluvista äideistä on todennäköisesti vaikeuksia löytää töitä nykyisiltä työmarkkinoilta, toteaa tutkimuspäällikkö Minna Salmi tiedotteessa.

LISÄÄ AIHEESTA: THL:n väitteelle tyrmäys: ”Tällaista suositusta kotihoidontuesta ei voi antaa”

THL:n tutkimuksen tulokset kertovat, että kotihoidon tukea pitkään käyttävillä äideillä on usein vähän koulutusta ja heikko työmarkkina-asema. Tutkimuksen kohteena olivat kaksi vuotta täyttäneiden kuopusten kotiäidit, joita on neljännes parivuotiaiden kuopusten äideistä. Heistä 54 prosenttia on ilman työpaikkaa.

THL huomauttaa, että yhteiskunnan tuki ei pitkissä kotihoidon tukikausissa ole ratkaiseva tekijä. Pisimpään kotihoidon tukea käyttävät äidit perustelevat THL:n mukaan muita harvemmin lapsen kotihoitoa yhteiskunnan tuella. Myös kotihoidon tuen kuntalisän saaminen vähentää todennäköisyyttä hoitaa lasta kotona mahdollisimman pitkään.

Kaikkein todennäköisimmin äidit hoitavat lasta kotona pitkään, jos he arvioivat, että päivähoidon laatu ei vastaa heidän toiveitaan tai ajattelevat, että pienten lasten äitien kuuluu olla kotona.

–Tulokset eivät tue sitä oletusta, että kotihoidon tuki sinänsä kannustaisi äitejä olemaan pitkään poissa työelämästä. Kotihoidon tuesta ei voi puhua vain kannustinloukkuna, Salmi arvioi.

THL:n mukaan avainasemassa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä on isien vapaiden käytön lisääntyminen. Äitien tilannetta työmarkkinoilla helpottaisi eniten se, että perhevapaiden käyttö jakautuisi nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. Isät käyttävät kaikista ansiosidonnaisista vanhempainrahapäivistä vain kymmenen prosenttia.

Yksi syy vinoihin tilastoihin löytyy THL:n mukaan työpaikoilta. Esimiehiä ja työntekijöitä haastatellut erikoistutkija Johanna Närvi kertoo, että monilla työpaikoilla isien vapaisiin suhtaudutaan positiivisesti ja lähdetään siitä, että ilman muuta isät voivat pitää ”kaikki vapaat”. Tällä kuitenkin tarkoitetaan ainoastaan isille korvamerkittyä vapaata eli isyysvapaata, ja vanhempainvapaan ja hoitovapaan ajatellaan itsestään selvästi kuuluvan äidille. Jos isien pidempien vapaiden pitäminen ei työpaikalla ole tavallista, sellaista voi olla vaikea harkita ja ottaa puheeksi.

Tulosten perusteella isyysvapaan selvä pidentäminen on keino lisätä isien perhevapaiden käyttöä. Pidempi kiintiö viestii työpaikoilla, että isän hoitovastuu lapsista on ”tätä aikaa”, kuten eräs haastateltu henkilöstöjohtaja totesi. THL:n tutkimuksen nimi on ”Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo”.

Omat perhevapaamallinsa ovat julkaisseet SAK ja kokoomus, Elinkeinoelämän keskusliitto, keskusta, vihreät, SDP, Akava, RKP ja vasemmistoliitto sekä STTK. Myös perussuomalaiset on linjannut perhepolitiikkaansa vastikään.