Suomen, Ruotsin ja Viron lehdistön artikkeleissa tehtiin vuosina 2000–2006 naurunalaiseksi euroskeptikoiden huoli hyvinvointiyhteiskunnasta, katsoo virolainen yhteiskuntatieteilijä Katri Vallaste lauantaina Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Vallaste on tarkkaillut kunkin maan laajalevikkisintä sanomalehteä eli Helsingin Sanomia, virolaista Postimeestä ja Dagens Nyheteriä sekä euroskeptikoiden kirjoituksia vuosilta 2000–2006.

– Havaitsin, että kaikkien kolmen maan sanomalehdet käsittelevät euroskeptisyyttä hyvin samankaltaisesti, Vallaste kertoo yliopiston tiedotteessa.

– Artikkeleissa tehdään naurunalaiseksi Suomen ja Ruotsin euroskeptikoiden huoli hyvinvointiyhteiskunnasta ja annetaan ymmärtää, että Viron euroskeptikot haikailevat Neuvostoliiton perään, hän toteaa tutkimuksen tiivistelmässä.

Vallasteen mukaan sanomalehdet ylistivät tarkkailuaikana EU:ta ja kutsuivat omia maitaan EU:n kannattajiksi. Samaan aikaan mielipidemittaukset osoittivat, että euroskeptisyyttä esiintyi kansalaisten parissa melko runsaasti.

Vallasteen mukaan euroskeptisiä argumentteja ei juuri koskaan käsitelty suurimpien sanomalehtien pääkirjoituksissa.

– Vaikka sanomalehdet vaativat laajempaa julkista EU-keskustelua, euroskeptikoiden leimaaminen ongelmalliseksi ryhmäksi keskittymällä argumenttien sijasta henkilökohtaisuuksiin käytännössä estää hedelmällisen keskustelun aiheesta, Vallaste katsoo.

Vallasteen mukaan euroskeptikoihin liitettiin liki poikkeuksetta väheksyviä termejä, kuten ”passiivinen”, ”irrationaalinen” ja ”tietämätön”, sekä negatiivissävytteisiä uudissanoja, kuten ”EU-pessimisti” ja ”eurofoobikko”.