Suurin osa suomalaisista uskoo ääriliikkeiden aseman joko voimistuvan tai pysyvän samankaltaisena Suomessa lähitulevaisuudessa, selviää tuoreimmasta Alma-tutkimuksesta. Vain ani harva näkee ääriliikkeiden aseman heikkenevän.

Uusi Suomi kuuluu tutkimuksen teettäneeseen Alma Media -konserniin.

Tutkimuksessa 46 prosenttia suomalaisista uskoi ääriliikkeiden aseman voimistuvan lähitulevaisuudessa. 40 prosenttia uskoi tilanteen pysyvän nykyisen kaltaisena.

Savo-Karjalan vaalipiirin alueella peräti 51 prosenttia uskoi ääriliikkeiden vahvistumiseen lähitulevaisuudessa. Helsingin seudulla sama luku oli vertailun pienin, 38 prosenttia.

Vastaukset ovat samankaltaisia iästä, sukupuolesta ja tuloluokasta riippumatta. Vain kuusi prosenttia vastanneista uskoi ääriliikkeiden merkityksen vähenevän lähitulevaisuudessa.

Suojelupoliisin mukaan ääriliikehdintä jaotellaan Suomessa tyypillisesti äärioikeistoon ja äärivasemmistoon sekä radikaaleihin vaihtoehtoliikkeisiin, joiden toiminta keskittyy rajattuun asiaan, esimerkiksi eläinoikeuksiin.

Äärioikeistoa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen pitää ääriliikkeiden voimistumiseen uskovien määrää yllättävän suurena. Ääriliikkeiden toiminta on viime vuosina ollut aiempaa näkyvämmin esillä mediassa, minkä Kotonen uskoo vaikuttavan ihmisten näkemyksiin asiasta.

–46 prosenttia on verrattain iso luku. Todellisuudessa esimerkiksi äärioikeiston aktiivisuus on laskenut viime vuosina. Tällä hetkellä Suomessa ei ole spontaania mielenosoituksellista äärioikeiston liikehdintää, vaikka ihmisten mielikuvissa näin ehkä onkin.

Pari viikkoa sitten julkaistiin Suomen tulevaisuuden uhkia selvittänyt Alma-tutkimus. Vastanneista 25 prosenttia koki maahanmuuton uhkana Suomen tulevaisuudelle.

Kotosen mukaan tulos saattaa heijastua myös ajatuksiin ääriliikkeiden voimistumisesta, sillä viimeisin äärioikeistolaisen liikehdinnän aalto kytkeytyi vahvasti maahanmuuttoon ja vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Aiemmin liikehdintää on syntynyt esimerkiksi 1990-luvun laman aikana.

–Suomessa maahanmuuttajien määrässä tapahtui voimakkaita muutoksia, mikä yhtenä tekijänä sai porukkaa liikkeelle. Itse uskon, että ääriliikkeiden asema pysyy nykyisellä tasolla, jos mitään suurta käännettä esimerkiksi maahanmuutossa tai työttömyydessä ei tapahdu, Kotonen sanoo.

Kotonen nimeää Suomessa toimiviksi vakiintuneiksi äärioikeistolaisiksi liikkeiksi Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen, Suomen Sisun ja Odinin soturit.

Äärivasemmistolainen liikehdintä on Kotosen mukaan ennemminkin löyhempiä verkostoja kuin selkeitä organisoituneita liikkeitä.

Esimerkki äärivasemmistolaisesta liikehdinnästä ovat Kiakkovieras-mellakat Tampereella itsenäisyyspäivänä 2013.

–Iso osa äärivasemmistolaisesta toiminnasta on antifasistista aktivismia. Usein äärioikeiston ja äärivasemmiston liikehdintä heijastelevat toisiaan: jos äärioikeiston toiminta aktivoituu, vasemmistolainen aktivismi nousee usein sitä vastustamaan, Kotonen toteaa.

Suojelupoliisin arvion mukaan kotimaisessa ääriliikehdinnässä on mukana muutamia satoja henkilöitä, ja toiminta on keskittynyt pitkälti mielenosoituksiin.

Silloin tällöin ääriliikehdintään kytkeytyy katuväkivaltaa tai vahingontekoja.