Oikeusministeri Tuija Brax.Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi
Lauri Rapeli(vas.) ja Kimmo Elo.Kuva: Petteri Paalasmaa/ Uusi Suomi

Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisten poliittinen tietämys on kohtuullisella tasolla, mutta tietyissä väestöryhmissä perusfaktat ovat pahasti hukassa. Toisaalta positiivinen havainto oli se, että suomalaiset ovat realistisia omasta tietämyksestään. Iäkkäämmät korkeakoulutetut tietävät tietävänsä politiikasta, vähän koulutetut nuoret tietävät etteivät tiedä juuri mitään.

Poliittisella tietämyksellä havaittiin olevan merkittävä yhteys myös sukupuoleen ja puoluekantaankin.

Tutkimukseen vastanneet suomalaiset jaettiin neljään luokkaan sillä perusteella, kuinka hyvin he osasivat vastata 44:ään enimmäkseen politiikan käsitteitä ja poliittista järjestelmää koskevaan kysymykseen.

Miesten ja naisten väliset erot tulevat erityisen selviksi ylimmässä ja alimmassa tietoluokassa. Naisista suurin osa (35%) kuului vähiten tietävään luokkaan ja pienin osa (13,3%) eniten tietävään luokkaan. Miehillä vastausjakauma oli painottunut niin, että suurin joukko kuului eniten tietävään neljännekseen (28,5%) ja pienin osuus (21,4%) vähiten tietävään neljännekseen.

-Naisten ja miesten tietoerolle ei löydy selitystä, se nousee aina kansainvälisissäkin tutkimuksissa esiin. Ehkä yhtenä selityksenä voisi ajatella, että politiikka nähdään ylipäätään maskuliinisena. Toisaalta Yhdysvalloissa on havaittu, että naiset tietävät vähintään saman verran asioista jotka koskevat heitä itseään, kuten abortista, hankekoordinaattori Lauri Rapeli arvioi tilaisuudessa.

Tilaisuutta alustamassa ollut oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) vastasi kysymykseen, minkä takia näyttää siltä siltä, että naisissa on suurempi joukko heitä, jotka eivät tiedä politiikasta tai joita ei kiinnosta politiikka.

Braxin mukaan asiasta ei ole riittävästi tietoa, mutta ammattikouluista löytyy linjoja, joissa politiikka kiinnostaa harvinaisen vähän. Niissä opiskelevien elämään ei siinä vaiheessa kuulu politiikka.

-Kun tutkimuksen tilastoja katsotaan tarkemmin sieltä löytyy esimerkiksi parturikampaajien linja, jossa kiinnostus politiikkaan on alhaisempaa, Brax täsmentää Uudelle Suomelle viitaten tutkimustuloksiin.

Puoluekannan ja poliittisen tietämyksen yhteydestä merkittävä havainto oli se, että viime eduskuntavaaleissa SDP:tä ja Perussuomalaisia äänestäneiden tiedot olivat selvästi heikommat kuin vertailuryhmäksi otetuilla kokoomusäänestäjillä. Tietämys ei kuitenkaan kulje oikeisto-vasemmisto –akselin mukaisesti: Vasemmistoliittoa äänestäneiden tiedot ovat paremmat kuin kokoomusta äänestäneillä, parhaat tiedot oli RKP:tä äänestäneillä.

Tutkijoiden mukaan tietämyserot selittyvät sillä, että puoluekanta on yhteydessä sosioekonomiseen asemaan.

-SDP:hen liittyminen sinällään ei johda huonoon tietotasoon, Rapeli naurahti.

Vähiten tietävä ryhmä piti presidentinvaaleissa äänestämistä kaikkein tärkeimpänä, kun taas enemmän tietävät pitivät tärkeimpinä vaaleina eduskuntavaaleja. Hälyttävä havainto oli se, että vain 26 prosenttia vastaajista piti eurovaaleja tärkeinä. Eniten tietävästä neljänneksestäkin vain 58 prosenttia piti eurovaaleja tärkeinä.

Suomessa ei ole aiemmin tutkittu yhtä kattavasti kansalaisten poliittisen tietämyksen yleiskuvaa, joten vertailu suomalaisten tietämyksen kehitykseen on mahdotonta. Tutkimusta johtaneen valtiotieteiden tohtori Kimmo Elon mukaan tutkimuksen tarkoituksena olikin asettaa rima jollekin tasolle, jotta vertaileva tutkimus voitaisiin tehdä esimerkiksi viiden vuoden päästä uudestaan.