Nykyhallituksen viimeisen budjetin huomattavin lisäeurojen saaja on tutkimus- ja kehitystoiminta. Riihestä saatiin kaikki mitä tavoiteltiin, kertoo paketista vastuussa ollut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk).

Business Finlandin pysyviin tutkimusavustuksiin saadaan ensi vuodelle yhteensä 344 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna valtuudet olivat 271 miljoonaa euroa. Lisäys on huomattava, 27 prosenttia.

”Positiivinen yllätys ja erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan”, toteaa Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

Kuluvalle vuodelle on tosin olemassa myös tilapäinen 49 miljoonan euron avustusvaltuutus, joten nettolisäys ensi vuodelle jää vain 20 miljoonaan euroon. Pysyvä rahoitus on kuitenkin arvokkaampaa, sillä se mahdollistaa määrätietoisemman suunnittelun, Soini muistuttaa.

Lisämiljoonista huolimatta hallituksen kokonaissaldo on jäämässä tutkimus- ja kehitysrahojen osalta miinuksen puolelle. Hallituksen leikkausten vaikutus julkisiin tutkimusorganisaatioihin on ollut arviolta yli sata miljoonaa euroa.

Kun tutkimusrahoihin ottaa vielä koulutusleikkaukset mukaan, hallitus on jäämässä eri arvioiden mukaan useita satoja miljoonia euroja jälkeen, paikkailusta huolimatta.

Business Finlandille suunnatut avustuseurot hyödyttävät ensisijaisesti yritysten tutkimustoimintaa ja vasta yhteistyön kautta suomalaisia tutkimusorganisaatioita. Hyötyjinä ovat siten ennen kaikkea ne tieteenalat, joilla yritysyhteistyö on laajinta.

Yrityksiä on toki syytä kannustaa investointeihin, sillä niiden vuotuiset t&k-panostukset ovat laskeneet vuoden 2011 noin viidestä miljardista eurosta neljään miljardiin euroon viime vuonna. Alamäki on tosin saatu käännettyä.

Soinin mukaan jokainen lisäeuro tutkimusavustuksiin lisää yritysten t&k-investointeja vähintään saman verran. Ministeri Lintilä uskaltaa toivoa vipuvaikutuksesta vielä parempaa.

”Yksi euro avustuksissa lisää yksityisiä investointeja kahdella eurolla”, Lintilä sanoo.

Soini toivoo päätöksen toimivan ohjenuorana tulevalle hallitukselle. Kasvun ja hyvinvoinnin jatkuminen turvataan investoinneilla. Avustusvaltuuksia tulisi Soinin mukaan nostaa hiljalleen noin 50 miljoonan euron vuotuisilla lisäyksillä puolen miljardin euron luokkaan. Silloin päästäisiin jo lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Saksaa.

”Avustusten osuus Suomessa on noin kolme prosenttia yritysten omista menoista, Ruotsissa se on noin kuusi prosenttia.”

Vuoteen 2030 tähtäävässä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa tavoitteena on se, että tutkimus- ja kehitysmäärärahojen osuus valtion vuotuisesta bkt:sta nostetaan neljään prosenttiin. Viime vuonna osuus oli noin 2,7 prosenttia.