Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstyössä esitetään, että yleisestä asevelvollisuudesta voidaan mahdollisesti luopua Suomessa. Väitöksen mukaan tämä edellyttää asevelvollisuusperiaatteen muutoksiin liittyvää huolellista harkintaa ja suomalaisen asevelvollisuustutkimuksen monipuolistamista.

–Tutkimukseni avainteemojen perusteella voidaan julkisen keskustelun ja jatkotutkimuksen tuella löytää suomalaisen asevelvollisuusperiaatteen mahdollisia muutosvaihtoehtoja ja perustuslain maanpuolustusvelvollisuuden päivitystarpeita, väitöstyön tehnyt VTM Veli Särmäkari kommentoi.

Särmäkarin tutkimuksessa pidetään esillä mahdollisuutta siirtyä miliisiperustaiseen yleisen asevelvollisuuden malliin.

–Yleinen asevelvollisuus -käsitteen rinnalla vapaaehtoiseen kansalaispuolustukseen liittyvä käsite miliisi on suomalaisessa asevelvollisuustutkimuksessa kuitenkin jäänyt syrjään tai sitä on käytetty historiallisista syistä rajatusti Suomen kaartin tai puna- ja valkokaartien tutkimuksessa, Särmäkari sanoo.

Särmäkari korostaa, että 1800-luvun lopun Suomessa korostui ensinnäkin muut vaihtoehdot sivuun työntänyt fennomaanisen asevelvollisuuden perusajatus ja sanasto. Toiseksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaisen asevelvollisuuden säätämiseen liittyi kaksi perustuslaillista katkosta, jotka huomaamatta rajoittavat 2010-luvun suomalaista perustuslaillista keskustelua maanpuolustusvelvollisuuden sisällön ja asevelvollisuuslainsäädännön muuttamisen mahdollisuuksista.

Väitöstutkimuksen avainteemoiksi nousevat fennomaanisen asevelvollisuuden korostuminen, suomalaisen asevelvollisuuden perustuslailliset katkokset ja suomalaisen asevelvollisuuden käsitteellistämättömyyden ongelma.

Veli Särmäkari väittelee huomenna perjantaina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Suomalainen asevelvollisuusperiaate - kansallisen asevelvollisuuden käännekohta 1800-luvun lopun Suomessa”. Vastaväittäjänä on professori Tuomas Forsberg, Tampereen yliopisto ja kustoksena professori Keijo Rahkonen.