Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja, Aalto-yliopiston dosentti Niku Määttänen pitää irtisanomissuojan heikentämistä perusteltuna.

–Oma käsitykseni on, että Suomessa on varsin hankalaa irtisanoa työntekijä vain sillä perusteella, että hän ei osaa tai viitsi tehdä työtään kunnolla, hän toteaa blogissaan.

Määttänen viittaa Mortensen-Pissarides-malliin, jonka mukaan työttömyysaste on sitä matalampi, mitä todennäköisemmin työtön työnhakija työllistyy tietyn ajanjakson kuluessa, ja mitä pienemmällä todennäköisyydellä työlliset menettävät työpaikkansa.

–Irtisanomiskustannus vaikuttaa molempiin todennäköisyyksiin. Ei kovin yllättäen, korkeampi irtisanomiskustannus vähentää todennäköisyyttä, että työllisestä tulee työtön. Irtisanomiskustannuksen takia työnantaja on valmis maksamaan työntekijälle edelleen suhteellisen korkeata palkkaa, vaikka työntekijän tuottavuus olisi laskenut, Määttänen kommentoi.

Toisaalta korkeampi irtisanomiskustannus pienentää hänen mukaansa työttömän todennäköisyyttä työllistyä.

–Tämä johtuu viime kädessä siitä, että irtisanomiskustannus tekee uusien työpaikkojen luomisesta vähemmän houkuttelevaa.

Määttäsen mukaan malli ennustaa, että korkeampi irtisanomiskustannus vähentää sekä työsuhteiden syntymistä että tuhoutumista.

–Koska irtisanomiskustannus pienentää sekä työllistymisen että työpaikan menettämisen todennäköisyyttä, sen nettovaikutus työttömyysasteeseen on mallin perusteella epäselvä. On siis totta, että irtisanomissuojan heikentämisen vaikutus työllisyyteen on tällaisen “perusanalyysin” valossa epäselvä. Koska irtisanomiskustannus kuitenkin vaikeuttaa työttömien työllistymistä, on perusteltua sanoa, että se suojelee työllisiä työttömien kustannuksella. Se myös pidentää työttömyysjaksoja, minkä voi olettaa kasvattavan elinkaarituloeroja, hän kommentoi.

–Minusta nämä molemmat havainnot ovat hyvä peruste suhtautua tiukkaan irtisanomissuojaan kriittisesti, Määttänen jatkaa.

Hänen mukaansa on myös mahdollista, että tiukan irtisanomissuojan vuoksi työnantajan ei enää kannata palkata työntekijää edes vähimmäispalkalla.

–Tällaisessa tilanteessa työntekijä ei pysty työllistymään edes tinkimällä palkastaan. Tämä ongelma saattaa Suomessa koskea suhteellisen huonosti koulutettuja ihmisiä, joiden palkkataso on lähellä työehtosopimuksissa määriteltyä vähimmäispalkkaa, Määttänen huomauttaa.

Hän toteaa lisäksi, että tuottavuuden kannalta olisi hyvä, että työntekijät liikkuvat nopeasti yrityksiin, joissa heidän osaamisestaan on eniten hyötyä. Tiukka irtisanomissuoja jarruttaa Määttäsen mukaan tätä prosessia.

–Irtisanomissuoja voi myös suoraan vähentää joidenkin työntekijöiden intoa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin pienentämällä työpaikan menettämisen riskiä.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyy Määttäsen mielestä periaate, että valtion ei pidä suojella työpaikkoja vaan ihmisiä.

–Tiukka suoja henkilöperusteista irtisanomista vastaan sotii tätä periaatetta vastaan. Toisaalta työttömyysturvaan liittyy nyt karenssi, jos työntekijä irtisanotaan henkilöperusteella. Pohjoismaisen mallin hengen mukaista olisi myös lyhentää tätä karenssia tai luopua siitä kokonaan, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan.

Myös kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen arvioi lauantaina, että irtisanomissuoja saattaa vähentää työpaikkojen syntymistä.

Juha Sipilän (kesk.)hallitus ehdotti kehysriihessä alle 20 työntekijän yritysten yksilöperusteisten irtisanomisten helpottamista sekä alle 30-vuotiaiden nuorten palkkaamista nykyistä helpommin määräaikaisiin työsuhteisiin. Ay-liike on varoittanut useampaan otteeseen poliittisista lakoista, jos hallituksen aikeet muun muassa irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä toteutuvat.

Lue myös:

”Yksikään ay-liikkeen jäsen ei ole luonut omaa työpaikkaansa” – Emeritusprofessorilla tiukka kanta irtisanomissuojaan HS:ssa

Juha Sipilä kuittasi ay-liikkeelle haastattelutunnilla: ”Mitäs järkeä siinä olisi?”

Ay-pomo ärähtää: ”Ei voi kuin ihmetellä määrätietoisuutta, jolla hallitus palkansaajia kurittavaa linjaansa jatkaa”