Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) ihmettelee, mihin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) perustavat näkymyksensä siitä, että perustusvaliokunta olisi hyväksynyt maakuntien rahoituskehyksen.

Vesikansa viittaa perustuslakivaliokunnan perjantaiseen lausuntoon, jossa valiokunta toteaa pitävänsä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa maakuntien rahoitussääntelyä perustuslain kannalta ongelmallisena.

Valiokunnan mukaan maakuntien rahoituslakiehdotuksen 6 §:n 3 momentti ja muut poikkeusmekanismit eivät ole perusoikeuksien turvaamiseksi riittäviä.

–Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on muutettava rahoituslain sääntelyä siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Tämä on edellytyksenä sille, että laki maakuntien rahoituksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, valiokunta toteaa.

Perustuslakivaliokunta jakaa lisäksi valtiovarainvaliokunnan ilmaiseman huolen maakuntien rahoituksen yleisen tason riittävyydestä. Rahoitusta koskevan sääntelyn riittävyyden perusteellinen arviointi on valiokunnan mielestä valtiosääntöoikeudelliselta kannalta mahdollista vasta, kun asiaa voidaan arvioida sosiaali- ja terveysvaliokunnan rahoituslakiin tekemien muutosten perusteella.

–Ihmettelen jälleen Sipilän ja Orpon sisälukutaitoa, kun sanovat PeV:n hyväksyneen rahoituskehyksen. Rahoituksen riittävyys on valiokunnan mielestä ”ongelmallinen” ja vaaditut muutokset isoja. Pitääkö arvon ministerit taas istuttaa pitkälle lennolle lukemaan rauhassa, Vesikansa kommentoi Twitterissä.

Vesikansa muistuttaa edellisestä perustuslakivaliokunnan sote-lausunnosta, joka annettiin viime vuoden kesäkuun lopulla.

–Vuosi sitten hallitus hosui ja vähätteli alkuun perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Kunnes Sipilä Kiinan työmatkalta palatessa ilmeisesti luki lausunnon kunnolla. Sipilän ja Orpon kommentit kesäkuussa 2018 — déjà vu, hän tviittaa.

Samaa asiaa pohtivat Twitterissä myös oikeustieteen professori Pauli Rautiainen ja julkisoikeuden professori Juha Lavapuro.

–Ongelmien mittasuhteet alkavat kai valjeta ensi viikolla. Vaikeuskerrointa lisää, että yhden rattaan justeeraus vaikuttaa moneen muuhun osaan. Tietosuojaa koskevat muutokset heijastuvat rahoitusmalliin, asiakassuunnitelman muutokset oikeusturvaan ja rahoitusmalliin jne, Lavapuro toteaa.

Rautiainen arvioi, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön seuraava perustuslakivaliokuntakäsittely tule olemaan nopea.

–Juuri tästä syystä on jo tässä vaiheessa selvää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön seuraava perustuslakivaliokuntakäsittely ei tule olemaan nopea prosessi. Kun pöydällä on silloin koko sote-maku rakennelman rattaiden yhteensopivuus, asiaan perehtyminen vie aikaa, hän sanoo.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi puolestaan arvioi, että Sipilän hallitus ottaa suuren riskin, jos se ei etukäteen varmista sote-mallin soveltuvuutta EU:n kilpailu- ja valtiontukisäädöksiin. Myös hän viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä.

–Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarvittaessa muutettava valinnanvapausjärjestelmää siten, että oikeudellinen epävarmuus valtiontukisääntelyn soveltuvuudesta poistuu, perustusvaliokunta sanoo.

Notifioinnilla selvitetään EU:n kanta siihen, annetaanko jollekin toimijalle EU:ssa kiellettyä valtion tukea kilpailluilla markkinoilla. Notifiointi vie aikaa, joten hallitus on linjannut, ettei aio sitä etukäteen tehdä.

Kankaanniemi varoittaa seurauksista, jos notifiointia ei tehdä.

– Tässä on suuri riski. Jos tätä ei etukäteen varmisteta, on selvää, että joku suuri sote-firma vie mallin EU-tuomioistuimeen. Sieltä tulee aikanaan päätös. Pahimmillaan järjestelmä kaatuisi ja valtion vahingonkorvaukset olisivat mittavat. Vielä keväällä hallitus oli valmis ottamaan tällaisen valtavan riskin. Perustuslakivaliokunta ei riskin ottoa hyväksy. Voivatko hallituspuolueet eduskunnassa yhä ottaa tällaisen riskin, hän kysyy Puheenvuoron blogissaan .

Juha Sipilä arvioi aikaisemmin, että perustuslakivaliokunnan lausunto on huojentava, koska valiokunnan vaatimat muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä.

– Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä - toisin kuin vuosi sitten. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa, hän kirjoitti blogissaan.

Petteri Orpo puolestaan katsoo, että sotesta voidaan yhä löytää yhteinen ratkaisu.

Sotea pitkään vastustanut Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) sanoo suoraan uskovansa, että sote kaatuu.

–Arvioin että sote kaatuu kevään aikana. Aikataulussa ei pysytty kun kesä taitaa jo koittaa, mutta ennustetta ei tarvitse muuttaa. PeVn lausunto antoi hyvän pohjan uudistuksen loppulaskennan käynnistämiselle, hän tviittaa.

Lue myös:

Juha Sipilän ensivaikutelma: ”Valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa”

Professorin huomio sote-lausunnosta: ”Painava huomautus, että valtioneuvosto on mennyt toimeenpanovallan käytössään liian pitkälle”

Nämä ovat soten 3 kipupistettä: Nyt uhkana on prosessi, joka voi kestää jopa vuosia

Petteri Orpo kohtalokkaan sote-lausunnon jälkeen: ”Ratkaisu voidaan löytää”