Suomen perustulokokeilun alustavat tulokset ovat herättäneet kriittistä keskustelua julkisuudessa. Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö kertoivat alustavista tuloksista tänään. Niiden mukaan kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, mutta perustuloa saaneet kokivat kuitenkin hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. LUE LISÄÄ: Suomen ”poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu” – Luvut perustulokokeilusta julki

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä kritisoi Twitterissä:

”Perustulo ei edes äärimmäisillä kannustimilla lisää työllisyyttä. Vakava asia ja naula perustulon arkkuun. Työntötekijöiden ( karenssien, velvoittavuuksien) poistaminen vaikuttaa selkeästi negatiivisesti haluun ottaa työtä vastaan. Mikä kumoaa selkeästi kannustimien vaikutukset.”

”Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset olivat verrokkiryhmään nähden muuttumattomat tai jopa negatiiviset. Se oli merkittävä naula perustulon arkkuun”, Maanselkä kirjoittaa blogissaan.

LUE PUHEENVUOROSTA: Asmo Maanselkä: Negatiivinen tulovero on jatkuvasti kokeilussa

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen harmittelee koeasetelman vaikutuksia.

”Olisi kyllä kovin mukavaa, jos koeasetelma olisi mahdollistanut työnteon kannustimien parantamisen ja vastikkeettomuuden vaikutusten erottelun. Nyt näiden tulosten perusteella on hyvin vaikea tehdä mitään johtopäätöksiä”, Kärkkäinen kommentoi Twitterissä.

Vihreiden kunnallispoliitikko Osmo Soininvaara tulkitsee sen sijaan, että perustulokokeilussa vertailuryhmän velvollisuus ottaa työtä vastaan ei edistänyt työllistymistä eikä perustulo laiskottelua. Professori Roope Uusitalo vastaa Soininvaaralle:

”Mielenkiintoinen tulkinta. Entä vaihtoehtoinen: Radikaali työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen ei lisännyt työllisyyttä.”

”Osmo, voitko todella sanoa noin? Aivan hyvin voi olla niin, että perustulo edisti laiskottelua patistuksen poistumisen kautta, mutta vaikutus kompensoitui paremman työntekokannustimen (substituutiovaikutuksen) kautta”, kommentoi myös kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

Perustulokokeilua johtanut tutkimusprofessori Olli Kangas myönsi tiedotustilaisuudessa, että kokeilu ei ollut paras mahdollinen, mutta piti sitä kuitenkin vahvana.

Kangas toivoi lisää kokeiluita ja piti negatiivisen tuloveron mallia hyvänä pohjana niille. LUE LISÄÄ: Iso askel Suomessa 1.1.2019 – Perustulokokeilun johtaja: Negatiivista tuloveroa voitaisiin nyt kokeilla

Maanselkä on kriittinen tämänkin suhteen.

”Perustulokokeilun jälkeen on ryhdytty haikailemaan negatiivisen tuloveron suuntaan. Käytännössä puhdas negatiivinen tulovero on perustulo. Negatiivinen tarkoittaa suomeksi käänteinen. Tuloveroon yhdistettynä se tarkoittaa ”kääntäen” että saa rahaa jos tulot on pienet, menettää rahaa jos tulot on suuret. Näin Suomessa jo toimitaan. Saa etuuksia jos ei ole tuloja ja menettää palkastaan rahaa verotuksen muodossa, jos on riittävät ansiotulot”, hän kirjoittaa.

Maanselkä on aiemmin vertaillut Suomen tukia ja etuusjärjestelmää etenkin Ruotsiin. LUE LISÄÄ: Puoluesihteeri selvitti: Näin ankara Ruotsi on sosiaaliturvan saajille – Suomessa lapsiperheelle 500 €/kk enemmän

LUE MYÖS:

Vihreät: 300 €/kk -perustulo heti, 600 €/kk myöhemmin

”Ei tietenkään jos on töissä!” – Juha Sipilä riehaantui perustulosta, ja nyt keskustan malli on julki

Ulostulo Sipilän perustulomallista: ”Keskustan puoluekokouksen yli on kävelty”

Zyskowiczin ja Niinistön riita: Vihreiden mallin laskenut ekonomisti kertoo totuuden ”miljardilaskusta” – verotetaan pois