Kolmen ministeriön julkaisemassa sote-uudistusta käsittelevässä loppuraportissa käydään läpi Juha Sipilän (kesk) hallituksen yrittämän sote-uudistuksen oppeja, niin hyvässä kuin pahassakin.

Raportin ovat laatineet valmistelussa keskeisesti mukana olleet virkamiehet ja eri toimijat ja sen julkaisevat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö.

LUE MYÖS: Ex-ministerin sote-tunnustus hämmentää – Li Andersson: ”Kertoo tämän maan alennustilasta”

Sote-uudistuksen haasteita (otteita raportista):

”Uudistuksen pysähtyminen tällä hallituskaudella aiheutti maakuntien valmistelijoissa luottamuspulan valtakunnantason päätöksentekoon.”

”Suuren hallintouudistuksen tekeminen yhdessä hallituskaudessa johti epärealistisiin aikatauluihin ja näiden aikataulujen lykkääntymiseen kaksi kertaa uudistuksen aikana. Ennakoimaton poliittinen linjausvalmistelu ja aikataulujen siirtäminen vaikeuttivat merkittävästi uudistukseen liittyvää säädösvalmistelua, uudistuksen toimeenpanoa ja uudistuskokonaisuuden hallittavuutta yleisesti.”

LUE MYÖS: Uutta tietoa Rinteen hallituksen sote-ratkaisusta – Hyvästit laajalle valinnanvapaudelle

”Maakunta- ja sote-uudistus ei koskaan saanut täyttä hyväksyntää kansalaisten ja olemassa olevien organisaatioiden keskuudessa. Uudistuksella oli koko ajan voimakkaita vastavoimia, jotka vaikuttivat uudistuksen etenemiseen. Tähän oli monia syitä, mutta keskeinen niistä oli luottamuksen ja eri osapuolten sitoutumisen puute.”

Sote-uudistuksen hyviä puolia (otteita raportista):

”Lainvalmistelussa kyettiin ylittämään ministeriörajat ja hyödyntämään eri asiantuntija-alojen osaamista. Tässä suhteessa hanke oli poikkeuksellinen ja siitä on opittavaa myös tulevissa poikkihallinnollisissa hankkeissa.”

”Vaikka perustuslakivaliokunta löysikin säännöksistä ongelmia, uusi hallintorakenne hyväksyttiin kuitenkin pääosin eduskunnassa. Kireistä aikatauluista huolimatta hallituksen esitykset ja eduskunnan edellyttämät vastineet annettiin annetussa aikataulussa.”

”Maakunta- ja sote-uudistukselle perustettu tilannekeskus oli uudenlainen, poikkihallinnollinen toimintatapa, jonka tehtävänä oli saattaa yhteen eri ministeriöt, maakuntien valmistelijat sekä sidosryhmien edustajat.”

”Ministeriöiden ja alueellisten toimijoiden, eri alueiden välisten toimijoiden sekä sidosryhmien väliseen yhteistyöhön saatiin paljon lupaavaa kokemusta. Valtioneuvoston yhteistyössä päästiin monelta osin eteenpäin maakunta- ja sote-uudistuksen aikana.”

LUE MYÖS: Perustuslakivaliokunnan kuulema HUS-pomo löysi tuttuja pulmia Antti Rinteen sotesta: ”Ajavat lopulta tämänkin mallin ongelmiin”