Kyberturvallisuuden työelämäprofessori, Tosibox Oy:n toimitusjohtaja, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll katsoo, että kaikkien Suomessa viime viikkoina velloneiden kohujen taustalla on identiteettipolitiikka. Hän mainitsee esimerkkeinä puolustusvoimien kenttäpiispan blogikirjoituksen, kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) vieraslajipuheet, Hietaniemen juhannusrähinät ja intersektionaalisen feminismin.

”Kaikkien näiden kohujen taustalla on ollut ajatus “meistä” ja “niistä”, eli kysymys on enemmän tai vähemmän identiteettipolitiikasta.”, Limnéll toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän muistuttaa, että yhteiskuntajärjestelmämme perustuu sopimuksille.

“Usein emme arjessa tule miettineeksi, että moni näistä sopimuksista on näkymätön: yhteiskunnan normit, arvot ja soveliaisuussäännöt ovat kaikki sopimuksia. Ne elävät ja niitä neuvotellaan jatkuvasti uusiksi. Puheella muokataan maailmaa. Siksi ei ole yhdentekevää, minkälaiset viestit arjessamme nousevat päällimmäisiksi.”

Limnéll varoittaa, että jos ajaudutaan tilanteeseen, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan, siirrytään nopeasti vihapuheeseen ja vastakkainasetteluun.

”Sellainen yhteiskunta ei toimi, jossa ihmiset vetäytyvät julkisesta keskustelusta eivätkä uskalla osallistua demokratiaan tai pysty edes kunnolla hoitamaan työtehtäviään”, hän huomauttaa.

Limnéll nostaa esiin myös sen, että samaan aikaan kun esimerkiksi feminismi on yhtäkkiä poliitikkojen pääaihe, Suomen pitäisi itse asiassa varautua koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon.

“Ruotsi on viruksen kanssa edelleen pulassa. USA:ssa tartuntamäärät ovat kasvussa ja uusia todettuja tapauksia todettiin perjantaina ennätysmäärä. Osassa Saksaa rajoitukset maskien, liikkumisen ja aukiolojen osalta ovat samalla tasolla kuin maaliskuussa epidemian alkaessa”, hän luettelee.

Limnéll muistuttaa, että politiikan kesätauon jälkeen eduskunnan pöydällä ovat myös talous- ja työllisyystoimenpiteet.

”Sote- ja maakuntauudistukset ovat vaikeuksissa, eikä koronan mukanaan tuomista sosiaalisista ongelmista edes tiedetä vielä tarpeeksi. EU:n tasolla pitäisi päästä sopimukseen elpymisrahastosta. Hallituksella on lisäksi omat haasteensa: valtiovarainministeri vaihtui, mutta se ei vielä takaa keskustan hallitustyöskentelyn ehdoksi esittämän talouspolitiikan toteutumista. Syksystä ei ole tulossa helppo.

Kun tekemättömien töiden lista näyttää tältä ja keskustelu pyörii aivan muissa asioissa, yhtälö on hankala. Mainitut ongelmat vaativat kansainvälistä ja jopa yli vaalikausien tehtävää politiikkaa. Koronan toisen aallon torjuminen taas vaatii kykyä hetkellisesti joustaa omista välittömistä tarpeista muiden vuoksi. Se on kuitenkin pitkällä aikavälillä kaikkien etu.”

Lue seuraavaksi: