Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva arvioi, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on hirttäytynyt liiaksikin omiin laskelmiinsa työllisyydestä ja työpaikoista. Kasevan mielestä Sipilä kohtaa nyt saman riskin kuin edeltäjänsä.

Sipilän hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste ja 110 000 uutta työpaikkaa tällä hallituskaudella. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan tuovan 35 000–45 000 uutta työpaikkaa.

Sipilällä on prosessikaavio, jonka mukaan hallitus etenee.

– Jyrki Kataisen [kok.] kaudella menetettiin 100 000 työpaikkaa. Paavo Lipposen [sd.] sateenkaarihallitus lupasi puolittaa työttömyysasteen, muttei sekään tavoite toteutunut, Kaseva huomauttaa Uuden Suomen haastattelussa.

– Sipilän insinöörimäisistä laskelmista tulee hirttosilmukka, jolla Sipilä antaa valtaa oppositiolle, Kaseva harmittelee.

Kasevan mielestä Sipilän hallitusohjelma ja keinot ovat hyvä ja tilannekuva täysin oikea. Hän kehuu pääministeriä uudenlaiseksi poliittiseksi johtajaksi. Yhden virheen Sipilä kuitenkin Kasevan mielestä tekee: hän ei huomioi tarpeeksi maailmantalouden vaikutusta Suomen talouteen.

– Pitäisi aina sanoa, paljonko työllisyysvaikutus on toteutuneen kehityksen päälle, Kaseva korostaa.

Kaseva huomauttaa, että maailmantalous on se tekijä, joka eniten vaikuttaa Suomen talouden kehittymiseen. Jos maailmantalous syöksyy, se näkyy suoraan työpaikkojen määrässä ja Suomen talouden tilassa. Nyt taantuman aikana Suomesta on arvioiden mukaan hävinnyt yli 100 000 työpaikkaa.

Jos absoluuttisten lukujen sijaan korostetaan sitä, että esimerkiksi kilpailukykysopimuksen työllisyysvaikutus tulee suuren taloudenkuvan kehityksen päälle, voidaan maailmantalouden syöksyn seurauksena olla Suomessa työpaikkojen määrässä miinuksella – mutta silti ilman sopimusta tilanne olisi vieläkin huonompi.

Etlan arvio uusien työpaikkojen määristä on se, että tällä hallituskaudella eli vuoteen 2019 mennessä niitä syntyy 44 000 lisää ja vuoden 2020 loppuun mennessä 56 000 lisää. Tähän on otettu mukaan niin kilpailukykysopimuksen (kiky) neuvottelutulos kuin hallituksen leikkaukset ja kärkihankkeetkin.

– Ennen kiky-neuvottelutulosta arviomme oli 36 000, Kaseva sanoo.

Lisäksi palkka-ankkurimalli eli niin sanottu Suomen malli voisi Etlan ennusteen mukaan tuoda noin 10 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoite on niin korkea, että siihen tarvittaisiin maailmantalouden vetoapua, Kaseva uskoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK arvioi, että Sipilän tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta ei ole mahdoton, mutta matkaa siihen on yhä.

Kaseva ihmettelee myös pääministerin helpottuneita puheita siitä, että kipeät päätökset on tehty.

– Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallitus on tehnyt nyt sopeuttamispäätöksiä vuoden 2019 kehystasossa neljän miljardin edestä. Ne on tehty – kipeät neljä miljardia on kasassa, Sipilä kirjoitti tässä kuussa blogissaan.

Sipilää haastatellut Helsingin Sanomat puolestaan kertoo tänään, että kehysriihi ”huojensi Sipilän mieltä”.

Kasevan mielestä olisi syytä korostaa sitä, että vasta päätökset leikkauksista on nyt tehty. Toteuttaminen on vielä edessä, eikä siitä tule helppo rasti.

– Ne leikkaukset ovat vasta paperilla, Kaseva muistuttaa.

Lue myös: Keskusta ja SDP riitelivät vaalien alla lupauksistaan - 100 000 vs. 200 000 uutta työpaikkaa