Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan aktiivimalli kakkoseksi ristitty omatoimisen työnhaun malli on ”huomattava lievennys” nykytilanteeseen. Oppositio kuitenkin ryöpytti ministeriä mallista kyselytunnilla.

Ministeri esitteli hallituksen suunnitelmia aiemmin torstaina medialle. Lue mallista tarkemmin: Työtön, näin karenssit ovat keventymässä – Lindström tarkensi, mitä ”aktiivimalli 2” tarkoittaa

Hallituksen työllisyystoimet nousivat kauden viimeisen kyselytunnin pääaiheeksi ja suurin oppositiopuolue SDP otti ne esille heti kyselytunnin aluksi. SDP jahtasi ministeriltä suoraa vastausta yhteen kysymykseen läpi ensimmäisen puolituntisen. Kyllä tai ei -vastauksen hakemisesta tuli demareiden ykköskysymys torstain kyselytunnilla.

– Jos täyttää työnhakuehdon aktiivimalli kakkosen mukaisesti mutta ei työllisty, niin menettääkö aktiivimalli ykkösen mukaisesti työttömyysturvaa 5 prosenttia vai ei. Vastatkaa vain ”kyllä” tai ”ei”, se riittää, muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi.

Kyllä tai ei -vastaus jäi saamatta, mutta ministeri vastasi kysymykseen useaankin otteeseen. Hän painotti, että aktiivimalli ja omatoimisen työnhaun malli ovat kaksi eri systeemiä, mutta päällekkäisten sanktioiden toteutuminen on estetty jo nykyisessä lainsäädännössä. Jos työttömälle napsahtaa karenssi, sen päätyttyä aloitetaan ”puhtaalta pöydältä”. Työtön ei siis voi joutua päällekkäin sekä karenssiin että aktiivimallin etuusleikkuriin.

–Karenssin päätyttyä aktiivimallin tarkastelujakso alkaa alusta. Ja jos etuutta oli ehditty alentaa ennen karenssia, se palaa normaalin suuruiseksi. Karenssin jälkeen aloitetaan siis ikään kuin puhtaalta pöydältä, Lindström sanoi.

Onko velvoite 4 hakemusta?

Omatoimisen työnhaun malli ei sinänsä ole uusi järjestelmä, sillä työttömän pitää jo nykyisin raportoida työnhaustaan verkossa karenssin uhalla. Uutta on tarkka määritelmä sille, kuinka montaa työpaikkaa on haettava. Mallin mukaan työnhakijalta edellytetään korkeintaan neljän työmahdollisuuden hakemista kuukaudessa vastineena työttömyysturvasta. Oppositio tosin tulkitsi, että velvoite on aina neljä hakemusta kuukaudessa.

– Se ei ole kategorisesti neljä työpaikkaa. Se on nolla–neljä riippuen siitä, mikä on sen alueen työllisyystilanne, mikä on sen henkilön oma tilanne. Sen perusteella tälle henkilölle määritellään, kuinka montaa työpaikkaa hänen täytyy hakea. Se voi olla jopa nolla, jos se alueen tilanne tai henkilön tilanne tähän vaikuttaa, Lindström kuitenkin sanoi kyselytunnilla.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuitenkin tulkitsi, että kyllä velvoite alkuvaiheessa ”on neljä työpaikkaa, ja sen jälkeen arvioidaan ja katsotaan, onko se 0–4”.

Vaikka sanktiot eivät ole päällekkäisiä, velvoitteet ovat: Huolimatta siitä, että työtön hakisi aktiivimalli kakkosen mukaisesti töitä joka kuukausi, hänen työttömyysetuuttaan leikataan aktiivimallin leikkurin mukaisesti, jos hän ei lainkaan työllisty tai muutoin täytä aktiivimalli ykkösen aktiivisuusvelvoitetta. Jos taas työtön ei hae riittävästi töitä aktiivimalli kakkosen mukaisesti, karenssi iskee, vaikka hän olisikin täyttänyt aktiivimalli ykkösen aktiivisuusehdon.

– Tässä on kaksi eri asiaa kyseessä: omatoimisen työnhaun malli ja sitten aktiivimalli. Tämä toinen on siis se, että sitä työtä koetetaan hakea, ja jos ei sitä onnistu saamaan, niin silloin se aktiivimalli, totta kai, puree. Totta kai puree, Lindström sanoi.

Oppositio piti velvoitteiden päällekkäisyyttä epäreiluna.

– Eli jälleen kerran tulee uusi muoto, joka johtaa karenssiin, vaikkakin porrastettuun ja sinänsä perustellumpaan, sanoi entinen työministeri Tarja Filatov (sd.).

Karensseihin tulee porrastus

Lindström ihmetteli keskustelussa opposition kovaa kieltä. Kansanedustaja Rami Lehto (ps.) vaati ministeriä perumaan molemmat aktiivimallit ja ”rajut leikkaukset” etenkin vaikeasti työllistyviltä.

–Aktiivimalli ykkösellä te veitte monen työttömän pöydästä leivän ja jätitte vesilasin. Nyt te aktiivimalli kakkosella olette viemässä sen pöydänkin, millekä sen vesilasin laskisi. Aika hurjaa menoa hallitukselta, Lehto sanoi.

Lindström kehotti Lehtoa lukemaan esityksen, kuten hän aiemmin oli kehottanut muuta oppositiota. Hän on tyytyväinen malliin, joka hänen mukaansa luottaa työttömien omiin ilmoituksiin. Hän huomauttaa, että sanktio ei uudessa mallissa tule heti, vaan ensin tulee muistutus.

– Lukekaa nyt, hyvänen aika, tästä omatoimisen työnhaun mallista ennen kuin lähdette sanomaan mistään kovista ja pehmeistä arvoista. Tämä on huomattava lievennys nykytilanteeseen, huomattava lievennys – luotetaan ihmisiin. On tämä porrastus, ei tule heti sanktiota. Kyttääminen ja kuulustelu jäävät paljon vähemmälle, byrokratia vähenee.

– Karenssimalli täytyy joka tapauksessa uudistaa tänne uuteen maailmaan, mihinkä me olemme menossa. Jos te olisitte lukeneet tämän omatoimisen työnhaun mallin, tämän esityksen, te kiittäisitte sitä. Te kritisoitte ja vastustatte jotain sellaista, koska te ette pidä tästä hallituksesta, Lindström sanoi ja puhui isosta luottamusloikasta.

Nykyisin karenssit rapsahtavat työttömille ilman varoitusta vähintään 30–90 päiväksi. Porrastetussa mallissa annettaisiin ensin muistutus, sitten 10 päivän karenssi, sitten 20 päivän karenssi ja lopulta työssäolovelvoite, jos menettely toistuu. Kovin karenssi, 90 päivää, seuraisi jatkossakin varmasta työpaikasta kieltäytymisestä, mutta vain, jos kieltäytyy kokopäivätyöstä.

Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettujen karenssien määrä on kasvanut huimasti aiemmin. Taustalla on ennen kaikkea uusi verkkoseurantajärjestelmä sekä työtarjousten radikaali lisääntyminen, josta jo Jyrki Kataisen (kok.) hallitus linjasi.

Lue myös: Nyt tuli yllättävä havainto aktiivimallista: Työtön saanut keskimäärin puolikkaan päivärahan enemmän kuin aiemmin