Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäisestä budjettiriihestä odotetaan ennen kaikkea työllisyystoimia, joilla hallitus aikoo päästä tavoittelemaansa 75 prosentin työllisyysasteeseen.

Tavoite tarkoittaa noin 60 000 lisätyöllistä Suomeen. Rinne lupasi aamulla ”pitkän listan” toimia. Osa näistä toimista on jo kerrottu julkisuudessa ja pitkä lista niitä on kirjattu jo hallitusohjelmaan. Budjettiriihen on määrä päättyä huomenna.

Pääministeri Rinne totesi elokuussa, etteivät keppi ja pakko kuulu hänen hallituksensa sanavarastoon. Lausunto on ristiriidassa työministeri Timo Harakan (sd) sanomisten kanssa ja tuli päivää myöhemmin kuin Harakan lausunto Talouselämälle. Harakka sanoi lehdelle, että ”keppi on aina käden ulottuvilla” ja viittasi mahdollisiin työttömiin kohdistuviin sanktioihin.

Viime kaudelta tuttuja keppitoimia paljon todennäköisempiä ovat kuitenkin nyt niin sanotut porkkanat. Varmimmin budjettiriihestä voidaan odottaa esitystä palkkatuesta, jota on pitänyt esillä etenkin pääministeri itse.

Hallitus aikoo luoda uuden digitaalisen järjestelmän, joka antaa palkkatuen saajille ja työnantajille nopean päätöksen ilman pitkää ja byrokraattista prosessia. Palkansaajien tutkimuslaitos lyttäsi tänään toiveet palkkatuen pitkäaikaisista työllisyysvaikutuksista. LUE LISÄÄ: Rinne hehkutti jopa 20 000 lisätyöllistä – Tutkijalta kylmä arvio palkkatuesta: ”Ei ole realistista”

Hallitus listaa useita työllisyystoimia jo hallitusohjelmassa, jonka mukaan olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Ohjelman mukaan näin on ”mahdollista tavoitella kestävän talouden, ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvää kasvua ja saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste”.

”Kaikissa politiikkatoimissa on varmistettava, että nämä kolme ulottuvuutta toteutuvat”, hallitus toteaa ohjelmassaan.

”Työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. Tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluja nykyistä tehokkaammin.”

Sipilän hallitus lopetti ylistetyt kokeilut

Työministeri Harakka ei lupaillut uusia työllisyystoimia budjettiriihestä Kauppalehden Viikon vieras -haastattelussa maanantaina. Hänen mukaansa riihessä pannan toimeen pääasiassa hallitusohjelmassa sovittuja asioita, jotka liittyvät ”työllistämispalveluiden kehittämiseen, osatyökykyisten työllistämiseen ja ennen kaikkea palkkatuen uudistamiseen ja kuntien roolin voimakkaaseen kasvattamiseen”.

Ministeri nosti kuitenkin esiin merkittävän työllisyystoimen, josta ei aiemmin ole julkisuudessa Rinteen hallituksen osalta keskusteltu. Kyse on kuntakokeiluista, joiden tuloksia ylistettiin viime hallituskaudella. Juha Sipilän (kesk) hallitus linjasi tiukasti, ettei kokeiluja sellaisenaan voi jatkaa maakuntauudistuksen takia, koska järjestämisvastuu oli siirtymässä maakunnille.

LUE MYÖS: Ministeriltä lopullinen niitti Tampereelle: Ylistetty työllisyyskokeilu loppuu – ”Olemme tästä tiukkana”

Harakan mukaan Rinteen hallitus aikoo kuitenkin jatkaa kokeiluja. Harakan mukaan kyseessä on tärkeä työllisyystoimi, jota ei toistaiseksi ole otettu riittävästi julkisuudessa huomioon.

Hyvistä tuloksista Tampereen seudulta on uutisoitu laajasti. Uusi Suomi kertoi helmikuussa 2018, että pitkäaikaistyöttömiä on työllistetty Tampereella keskimäärin sata viikossa ja lisäksi kokeilun kunnissa on saatettu henkilökohtaisten kohtaamisten kautta aiempaa enemmän työllisiä erilaisten työllistämistoimien piiriin. Sipilän hallituksen päätös lopettaa kokeilut harmitti ja hämmästytti Tampereella. LUE LISÄÄ: Tampereen ylistetty työllisyyskokeilu päättyy jo joulukuussa? – ”Siirtää työttömät hallinnosta toiseen”

Tampereella ja yhdeksässä muussa Pirkanmaan kunnassa käynnistyi syksyllä 2017 kokeilu, jossa Kelan työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai toimeentulotukea saavat, tavallisesti pitkäaikaiset, työttömät siirrettiin TE-toimistoilta kuntien vastattavaksi. Samalla kunnat saivat käyttöönsä TE-toimiston resursseja, hallintoa ja tietojärjestelmiä.

KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kertoi pari viikkoa sitten tiedotustilaisuudessa, että KT kannattaa kyseisten kokeilujen jatkamista ja on ajanut asiaa hallituksen asettamissa kolmikantaisissa työryhmissä, joissa valmistellaan työllisyystoimia. Näiltä työryhmiltä on odotettu ehdotuksia jo budjettiriiheen, mutta varsinaista riiheen liittyvä tavoiteaikataulua niillä ei ole.

Harakka huomauttaa Kauppalehden haastattelussa, että keskimääräistä työttömyysjaksoa on saatu lyhennettyä kokeiluissa huomattavasti.

”Meillä on tarkoitus tämä kuntakokeilulaki saada jatkoon. Edellinen hallitushan sen ikävästi keskeytti, kun uskoi, että nämä maakunnat tulevat. Nyt tätä haittaa ei enää ole”, Harakka sanoi Kauppalehden videohaastattelussa.

”Uskon, että sen merkitys sekä työttömyysjaksojen lyhentymisessä että työllisyyden parantamisessa on merkittävä.”

Yksinyrittäjien palkkaamisriskiä madalletaan

Harakan mukaan lisäksi työelämän muunto-, täydennys- ja rekrykoulutusten lisäämiseen osoitetaan rahaa jo ensi vuoden budjetissa. Hallitusohjelman mukaan pk-yritysten kasvua tuetaan rekrytukikokeilulla, jolla edistetään työvoiman ja työpaikkojen kohtaantoa sekä alennetaan työttömien rekrytointikynnystä.

Harakka mainitsi Kauppalehdelle myös yksinyrittäjien palkkaamisriskin madaltamisen. Hallitusohjelman mukaan yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tätä varten valmistellaan hallitusohjelman mukaan toimintamalli ja tehdään kokeilu.

Tähän tarkoitukseen sekä pk-yritysten rekrytukikokeiluun on kirjattu hallitusohjelmassa 25 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

Yksinyrittäjien palkkaamisriskin madaltamisen nosti esiin myös sdp:n eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Kristiina Salonen MTV:n Huomenta Suomessa syyskuun alussa, kun puhuttiin syksyn työllisyystoimista. Salosen mukaan kyseessä on rahallinen tuki ja byrokratian helpottaminen.

Hallitusohjelmassa listataan lisäksi useita muita työllisyystoimia, kuten työllisyyspalveluiden ja niiden hallinnon kehittäminen, pienyritysten neuvonta ja tukeminen, työaikajoustot, paikallinen sopiminen ja yhteistoimintalain uudistaminen. Kahden viimeksi mainitun osalta hallitus korostaa luottamuksen ilmapiiriä.

”Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi parannetaan henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa”, hallitusohjelmassa linjataan.

Esimerkiksi osatyökykyisten työkykyohjelmaan ja kokeiluhankkeisiin on hallitusohjelmassa kirjattu 36 miljoonaa euroa ja työvoimakoulutukseen 14 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.