Työministeri Timo Harakka (sd) kumoaa hallitusneuvottelujen aikana levinneen uutisen, jonka mukaan Antti Rinteen hallitus velvoittaisi työmarkkinajärjestöt synnyttämään Suomeen 30 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen tavoite on vaalikauden aikana synnyttää kaikkiaan 60 000 uutta työpaikkaa.

”Tällaisia kirjauksia ei ole hallitusohjelmassa. Ajatuksena on, että toisin kuin ehkä edeltäjänsä, niin tämä hallitus haluaa pitää työmarkkinajärjestöt tässä yhteisessä tehtävässä mukana. Uskomme, että sieltä hyviä ajatuksia ja aloitteita löytyy”, sanoo Harakka.

LUE MYÖS: Meneekö ansiosidonnainen työttömyysturva uusiksi? Työnantajat porrastaisivat – nyt ay-puoli arvioi malleja

Vastuu työpaikkojen syntymisestä on siis hallituksella. Silti Harakka painottaa, että uuden hallituksen fokus on työllistämistoimissa vieläkin pidemmällä.

”Tavoite on ihan vakavasti tehty, eikä kaikkea huomiota pidä kiinnittää siihen, että mitä nyt neljän vuoden aikana tapahtuu, vaan huomata se, että kaikkein merkittävimmät vaikutukset näille hallituksen liikkeelle laittamille reformeille toteutuvat vasta vuosia tämän hallituksen jälkeen.”

Näin Harakka myös samalla opastaa, miten hallituksen työllisyystavoitteen täyttymistä tulee seurata. Lopputulos on nähtävissä vasta hallituskauden lopulla ja kenties vielä laajemmalti sen jälkeen.

LUE MYÖS: Näillä keinoilla työmarkkinajärjestöt nostaisivat Suomen työllisyyttä – Katso oman keskusjärjestösi kannat

Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että työllistymiskehitystä seurataan puolivuosittain. Harakan mukaan kyse ei kuitenkaan ole ”väliaikojen kellottamisesta”.

”Tätä ei kannattaisi tehdä niin, että se 60 000 jaetaan jokaiselle neljälle vuodelle tai puolivuosittaisiksi tavoitteiksi ja kellotetaan sitten, että ollaanko tasaisen vauhdin taulukossa.”

Tämän tasaisen vauhdin seuraaminen olisi aikamoinen ase oppositiopuolueille.

”Epäilemättä näin he tulevat tekemään. Siksi tässä totean, että edetään tässä ihan suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti hallitusohjelman hyvien linjausten mukaisesti.”

60 000 työpaikan syntymisen ohella hallitus aikoo seurata työllisyyden kehitystä rinnakkain kahdella asteikolla. Harakka korostaa, että 75 prosentin työllisyystavoite on sidottu perinteiseen työllisyysasteeseen, jota seurataan 15–64-vuotiaiden ikäluokissa.

Sen ohella hallitus ryhtyy seuraamaan 20–69-vuotiaiden työllisyysastetta. Tällä halutaan saada Harakan mukaan ”todellinen kuva siitä, mikä toivottu työllisyys on”.

”Oikeasti me emme halua yhtäkään 15-vuotiasta kokoaikaisiin töihin, emmekä toivo, että 64-vuotiaana työnteko ilman muuta lakkaa.”

Ikääntynyt väestönosa on eri keskusteluissa tunnistettu nopeimmin kasvavaksi työllisten ryhmäksi muissa Pohjoismaissa. Tässä Suomi ei Harakan mukaan halua jäädä muista jälkeen.

”Kokeneemman väestön kohdalla erot Suomen ja Ruotsin välillä on todella merkittävä.”

LUE MYÖS: Miten Rinteen hallitus korvaa aktiivimallin? – Työministeri Harakka toi esiin ongelman ja ensimmäiset 9000 uutta työpaikkaa: ”Hieno aloitus”