Kunta-alan neuvottelut uusista työ- ja virkaehtosopimuksista alkavat tiistaina 14. tammikuuta. KT Kuntatyönantajat nosti maanantaina neuvotteluiden alla esiin laskelmiaan hoitajien palkankorotusvaatimusten merkityksestä.

”Palkkatasa-arvo maksaa ensimmäisenä vuonna 100 miljoonaa euroa. Valtion budjetti on se 54-55 miljardia, niin onko se kova pyyntö?” kyselivät samoihin aikoihin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja järjestön tiedottaja Mirka Mäntylä.

On se, katsoo KT Kuntatyönantajat, joka pitää hoitajaliittojen esittämiä vaatimuksia erityisistä lisäkorotuksista ”täysin ylimitoitettuina”.

Työnantajajärjestö on laskenut, mitä vaatimus palkkojen korottamisesta vuosittain 1,8 prosenttiyksikköä yleistä palkankorotuslinjaa enemmän seuraavien kymmenen vuoden ajan maksaisi toteutuessaan. Laskelmasta on kaksi versiota, joista toisessa korotus tehtäisiin joko vain sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle ja toisessa koko kunta-alalle.

Tehy ja SuPer perustelevat vaatimustaan naisvaltaisen sote-alan 10-vuotisista erilliskorotuksista palkkatasa-arvon parantamisella ja alan houkuttelevuuden kohentamisella. Hankkeen hintalappu olisi melkoinen, ilmenee KT:n luvuista.

Ensimmäisen vuoden korotuksen kustannus olisi noin 137 miljoonaa euroa, linjassa Tehyn kuvauksen kanssa. Kymmenen vuoden aikana korotus kuitenkin kertautuisi ja merkitsisi lopulta kunnille ja veronmaksajille kaikkiaan peräti noin kahdeksan miljardin euron ylimääräistä rasitetta, KT laskee.

LUE MYÖS:

Korotus kasvaa vuosittain korkoa korolle -ilmiön vuoksi, KT on aiemmin todennut, sillä tulevat korotukset lasketaan aina lähtötasoa suuremmasta summasta. Vuonna 2025 kustannus lähtötilanteeseen verrattuna olisi jo 859 miljoonaa euroa, ja vuoden 2029 lisäkustannus olisi jo lähes 1,5 miljardia euroa.

Lisäkustannuksia kertyisi 10 vuoden jaksolla siis vuotta kohden keskimäärin noin 800 miljoonaa euroa, mikä on 3,8 prosenttia kunta-alan vuoden 2019 työvoimakustannuksista. Hintalappu olisi myös merkittävä, kun se suhteutetaan Suomen 2,4 miljoonaan palkansaajaan, joiden hartioille kustannukset tulisivat.

”800 miljoonan vuosikustannus merkitsisi noin 333 euron tulonsiirtoa jokaiselta palkansaajalta hoitajille joka vuosi 10 vuoden ajan”, KT:n materiaaleissa todetaan.

”[Kustannus] merkitsisi noin 0,8 prosenttiyksikön korotusta jokaisen veronmaksajan kunnallisveroprosenttiin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.”

LUE MYÖS:

KT:n mukaan laskelmissa on käytetty pohjana valtiovarainministeriön kevään 2019 ennustetta kunta-alan henkilöstömenoista vuodelle 2019. Niiden kokonaissumma on vajaat 21 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön työvoimakustannukset ovat noin seitsemän miljardia euroa. Laskelmassa ei ole otettu huomioon yleisten palkankorotusten korkoa korolle -vaikutuksia.

Kuntatyönantajat toi nyt neuvotteluiden alla uudelleen esiin laskelman, jota se on esitellyt jo aiemmin. LUE TARKEMMIN:

Korotus koko kunta-alalle? 22 miljardia euroa

Mikäli korotus kohdistuisi koko kunta-alan henkilöstöön, kokonaiskustannus kymmenen vuoden aikana olisi noin 22 miljardia euroa.

Tämä ”merkitsisi noin 917 euron tulonsiirtoa jokaiselta palkansaajalta kunta-alan työntekijöille joka vuosi 10 vuoden ajan”, KT toteaa, ja toisaalta noin 2,2 prosenttiyksikön korotusta jokaisen veronmaksajan kunnallisveroprosenttiin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Jos hoitajien havittelema korotustaso laajenisi koko kunta-alalle, kuntien menot nousisivat noin kaksi miljardia euroa jo parissa vuodessa, KT huomauttaa Kauppalehdessä.

Kuntatyönantajien Markku Jalonen.Kuva: Tiina Somerpuro

Ovatko hoitajat palkkakuopassa?

Työnantajien materiaaleissa kyseenalaistetaan ohimennen myös se, onko hoitoala erityisessä palkkakuopassa. Sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio on 3163 euroa kuussa, mitä vähemmän ansaitsee KT:n materiaalin mukaan 52 prosenttia palkansaajista Suomessa. Lähihoitajien keskiansio on 2743 euroa kuussa, ja 35 prosenttia palkansaajista tienaa vähemmän.

Yleisesti kunta-alan työntekijöiden keskiansio on 3215 euroa kuussa, ja vähemmän tienaa 54 prosenttia palkansaajista, KT kertoo perustuen kunta-alan palkkatilastoon sekä Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon.

LUE MYÖS:

KT:n mukaan tulevan sopimuskauden palkankorotukset tulee mitoittaa kuntien ja kuntayhtymien palkanmaksukyvyn mukaan.

”Sopimusratkaisun on myös edistettävä työllisyyttä, tuloksellisuutta ja tuottavuutta. Nämä toteutuvat vain, jos korotukset ovat maltillisia, sillä kuntatalouden tilanne on historiallisen heikko”, työnantajapuoli toteaa.

Sopimuskierroksen päänavaus on teknologiateollisuuden saavuttama neuvotteluratkaisu. Kunta-alalle sovellettuna teknologiateollisuuden yhteensä 3,3 prosentin korotukset aiheuttava sopimus tarkoittaisi laskennallisesti noin 700 miljoonan euron lisäkulua.

”Kunta-alaa rasittaa myös se, että kuntatyönantajien eläkemaksu on neljä prosenttiyksikköä yksityisten työnantajien eläkemaksua korkeampi. Se merkitsee yksityisiin työnantajiin verrattuna 737 miljoonan euron lisälaskua kuntatyönantajille”, KT lisää.

KT edustaa neuvottelupöydässä kaikkia Manner-Suomen kuntatyönantajia. Palkansaajajärjestöjä edustaa kolme pääsopija ja -neuvottelujärjestöä: Julkisen alan unioni (JAU), Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö (KoHo) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO).

LUE MYÖS: