Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan kuluneen viikon aikana asetelma ei ole muuttunut Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimusväännössä.

”Tilanne on se, mihin sunnuntaina jäätiin”, sanoi Helle perjantaina.

Työtaisteluilmoitusten myötä asia siirtyi sovitteluun. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työriitaa soviteltiin perjantaista puoliltapäivin alkaen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan johdolla.

Työmarkkinakierroksen päänavausta on odotettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimuksesta.

Helteen mukaan olisi kaikkien etu, että ratkaisu sopimuksesta löydettäisiin mahdollisimman pian, koska kyseessä on päänavaussopimus.

”Korotustasoltaan fiksu ratkaisu, joka on oikein mitoitettu myöskin tähän heikentyneeseen taloustilanteeseen nähden”, Helle summasi tavoitteita.

Vilskettä valtakunnansovittelijan toimistolla riittää lähipäivinä, sillä useat vientialat ovat yhtä aikaa sovittelussa. Helle ei tässä vaiheessa lähde ennakoimaan, voisiko Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sovittelussa tulla valmista esimerkiksi jo nyt viikonloppuna.

”Tässä on kysymys niin tärkeästä sopimuksesta ja niin vakavasta lakonuhasta, että aikaa ratkaisujen hieromiseen kyllä löytyy, siitä tämä ei jää kiinni”, Helle sanoi.

Hän kuvasi perjantaina illalla liiton tiedotteessa ensimmäisen sovittelutapaamisen henkeä rakentavaksi, ”vaikka näkemyseroja toki on”. Tilaisuudessa käytiin muun muassa läpi taloustilannetta ja arvioita Suomen kustannuskilpailukyvystä.

Teollisuusliitto ilmoitti viime sunnuntaina kolmen päivän lakoista kymmenellä toimialallaan 9.–11. joulukuuta.

Kun lakonuhka on päällä, niin Helteen mukaan mitään muuta aikataulutavoitetta ei voi olla kuin että saadaan mahdollisimman nopeasti ratkaisut aikaiseksi. Lakonuhan piirissä on teknologiateollisuudenkin osalta mukana myös prosessiteollisuutta.

”Prosessiteollisuudessa on tarpeen tietää useita päiviä ennen lakon alkamista onko lakko alkamassa vai ei. Liian myöhäinen sopu voisi tarkoittaa sitä, että tilanne on jo menetetty”, Helle sanoo.

Mitään tarkempia takarajoja ei teknologiateollisuuden osalta ole kuitenkaan tehty.

”Tänään mennään sovitteluun ja katsotaan miten asiaa pystytään edistämään”, Helle sanoi.

Välillisesti kysymys myös kilpailukykysopimuksesta

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välillä ei palkankorotuksista ole sopua. Vaikka riita on lähinnä enää ”vain palkoista”, kiista ei ole helppo, sillä keskeinen palikka ovat kiky-tunnit.

Kiky-tunneista Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat aikoinaan allekirjoituspöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto on irtisanonut.

Teollisuusliitto on katsonut, että kiky-tunnit lähtevät ilman kustannusvaikutusta. Teknologiateollisuuden mukaan työajan pidennyksen kustannusvaikutus on laskennallisesti 1,4 prosenttia.

Tästä sovun löytäminen osaksi ratkaisua työehtosopimuksen kustannusvaikutuksesta on melko hankalaa.

Helteen mukaan tällaisessa tilanteessa ei oltaisi, jossa tilanne olisi helppo. Hänen mukaansa riita on monimutkaisempi kuin pelkkä palkankorotusriita.

”On välillisesti kysymys myös kilpailukykysopimuksesta. Mikä sen vaikutus suomalaisten yritysten kilpailukykyyn ja vientiyritysten pärjäämiseen maailmanmarkkinoilla on”, Helle sanoo.

Hän toteaa, että Teknologiateollisuuden tärkein tavoite on kustannuskilpailukyvyn parantaminen.

”Jos käy niin, että kiky-tunnit päättyvät, silloin työaika lyhenee. Tämä tarkoittaisi yritysten työvoimakustannusten nousua. On aivan selvää, että tämä on palkkaratkaisua mitoitettaessa otettava huomioon”, Helle sanoo.