Syksystä näyttää tulevan hankala pienten lasten vanhemmille, jotka eivät voi ammattinsa vuoksi olla etätöissä hoitamassa sairasta lasta. Pienikin flunssan oire estää viemästä lasta päiväkotiin, ja julkisten terveyspalveluiden kautta koronavirustestiin pääsemiseen voi kulua useampi vuorokausi. Sitä ennen puhelimessa saattaa joutua jonottamaan tunteja.

Luvassa on siis rutkasti poissaoloja töistä lasten sairastelun vuoksi. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmää kuitenkin ajatuksen, että työnantajat kustantaisivat lasten koronatestejä saadakseen vanhemmat nopeammin takaisin töihin. Sen sijaan EK ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön Tanskan malli, jossa valtio kustantaa testit sekä julkisella että yksityisellä puolella, sekä oireisille että oireettomille altistuneille.

”Tämä [pienten lasten vanhempien poissaolot] on jo haaste ja tulee olemaan yhä suurempi haaste”, sanoo EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

”Olen kuullut itsekin monesta tapauksesta, että joudutaan jonottamaan testiin tai ei päästä ollenkaan, tai ei vastata takaisin. Siinä menee useampi vuorokausi. Tätä on myös terveydenhuollon ammattilaisilla, joiden pitäisi ehdottomasti päästä töihin, jos lapset ovat sairaana.”

”Resurssit eivät julkisella puolella tällä hetkellä riitä ja testejä ei saada tehtyä. Ei käytetä kuitenkaan hyväksi yksityisen puolen testauskapasiteettia, joka olisi käytettävissä. ”

EK väläyttää palveluseteleitä ratkaisuna

Sekä lapsen että aikuisen pitäisi saada Rytivaaran mielestä aika testiin saman päivän aikana.

”Mikäli tämä ei onnistu julkisella puolella, se pitäisi palvelusetelillä tai jollain systeemillä ostaa yksityiseltä puolelta.”

”Meidän pitäisi mennä ehdottomasti Tanskan väestötestausmalliin. Siellä valtio vastaa kustannuksista, tehdään testi sitten julkisella tai yksityisellä puolella. Kaikki oireiset testataan, ja myös oireettomat voivat mennä testiin, jos lähipiirissä on ollut koronatapaus.”

Jos testeihin ei pääse, tauti pääsee leviämään päiväkodeissa ja hoivalaitoksissa, Rytivaara varoittaa.

”Prosessit pitää saada kuntoon.”

Työnantaja ei voi Rytivaaran mukaan kustantaa muiden kuin työntekijöiden terveydentilaan liittyviä kuluja työterveyshuollon kautta.

”Jos lähdetään kustantamaan muiden kuin työsuhteessa olevien työntekijöiden kuluja, seuraa verotuksellisia haasteita. Jos lähdetään kustantamaan lasten testauksia, pitäisikö kustantaa myös vanhusten? Se on loputon suo.”

”Jollakin tavalla testaussysteemi ei nyt toimi. Esimerkiksi ulkopaikkakuntalainen ei pääse testiin ja levittää tautia kulkiessaan julkisessa liikenteessä. Myös maahantulevien tartunnat pitää saada kiinni”, Rytivaara jatkaa.

EK vaatii myös omaehtoisen karanteenin tiukentamista. ”THL:n ohjeistuksen mukaan saa mennä työpaikalle, vaikka olisi tullut riskimaasta. Silloin pääsee levittämään virusta kulkiessaan julkisessa liikenteessä tai siellä työpaikalla. Meidän mielestämme fyysisesti töihin menemisen pitää olla ehdottomasti kielletty ja työnantajan kanssa pitää sopia, jos pystyy tekemään etätöitä”, Rytivaara sanoo.

Kuntatyönantajat vetoaa kuntien vaikeaan taloustilanteeseen

Myös Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Anne Kiiski tyrmää ajatuksen siitä, että työnantajat osallistuisivat lasten koronatestien kustannuksiin.

”En tiedä, minkä takia työnantajan pitäisi maksaa työntekijän lasten koronatestit. Ei se käsitykseni mukaan perustu ainakaan mihinkään velvoittavaan lainsäädäntöön. Viime pelissä asia jää kunkin työnantajan harkintaan”, Kiiski sanoo.

”Kunnilla on, kuten yleisesti tiedetään, hyvin vaikea taloudellinen tilanne”, Kiiski huomauttaa.

Kuntatyönantajien edustamia ammattiryhmiä, joissa etätyö on hankalaa tai mahdotonta, ovat esimerkiksi opettajat, terveydenhuoltohenkilöstö, vanhusten palvelutalojen henkilökunta sekä laitos- ja välinehuolto.

Sairauspoissaolojen tilannetta arvioidaan Kiisken mukaan syksyn mittaan ja annetaan tarvittaessa ohjeistusta. Lähtökohtana on tilapäinen hoitovapaa lainsäädännön ja sopimusten sallimissa rajoissa tai, jos on kysymys isommasta lapsesta, palkaton poissaolo pakottavasta perhesyystä tai vuosilomapäivien pitäminen, työvapaa tai virkavapaa.

”Jos itse olisin pienten lasten vanhempi, olisin varautunut tilanteeseen säästämällä osan lomapäivistä syksyyn”, Kiiski sanoo.

Lue seuraavaksi: