Työsuojeluviranomaisen valtakunnalliseen puhelinneuvontaan tuli viime vuonna noin 1 800 soittoa liittyen häirintään. Tuoreen raportin mukaan eniten yhteydenottoja tuli sosiaali- ja terveysalalta. Palkansaajien määrään nähden eniten soittoja tuli muun muassa järjestöistä ja julkishallinnosta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportin mukaan tyypillinen soittaja oli työntekijä, joka koki häirintää esimiehen taholta ja halusi neuvoa tilanteen käsittelyyn työpaikalla. Soittajien kokemia häirintätekoja olivat muun muassa toistuva uhkailu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, työyhteisöstä eristäminen ja työnjohto-oikeuden väärinkäyttö.

– Työnjohto-oikeuden väärinkäyttö voi esiintyä esimerkiksi toistuvana perusteettomana puuttumisena työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteettomana muuttamisena, sovittujen työehtojen yksipuolisena muuttamisena perusteetta, epäasiallisena työnjohtovallan käyttönä tai nöyryyttävänä käskyjen antamisena, raportissa todetaan.

Useimmat häirintäasiassa soittavat toivovat tarkastajalta lähinnä neuvoja.

–Mikäli vaikuttaa siltä, että työnantaja ei ole toiminut häirintäasiassa lain edellyttämällä tavalla, tarkastaja ottaa tapauksen valvottavaksi. Tämä kuitenkin edellyttää häirintää kokeneen työntekijän kirjallista suostumusta.

Häirintää koskevien yhteydenottojen johdosta tehtiin Etelä-Suomessa viime vuonna 38 tarkastusta, joista 17:ssä annettiin työnantajalle häirintäasiaan liittyen toimintaohje tai kehotus. Useimmiten näissä velvoitettiin työnantajaa poistamaan terveyttä vaarantava häirintä.

Viidessä tapauksessa ilmeni lisäksi syitä epäillä työturvallisuusrikosta, ja asia ilmoitettiin poliisille.

– Vuoden 2016 aikana syntyi viidessä häirintään liittyneessä tapauksessa todennäköisiä perusteita epäillä työturvallisuusrikosta. Kyseisistä tapauksista kolmessa oli samanaikaisesti lisäksi kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta. Yhden ilmoitetun tapauksen osalta kyse oli myös työsyrjintäepäilystä: työnantaja oli päättänyt työntekijän työsuhteen osittain sen vuoksi, että työntekijä oli tuonut esille häirintäkokemuksensa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lainsäädäntöä ja että työ on mahdollisimman tervettä ja turvallista. Alueella työskentelee 1,1 miljoona henkilöä ja valvottavia työpaikkoja on 120 000. On huomioitava, että yhteydenottojen määrää ei tilastoida alueittain, joten Etelä-Suomen tarkastusmääriä ei voi suoraan verrata valtakunnalliseen yhteydenottojen määrään.

Työsuojeluviranomaisen puhelinneuvonnassa häirintään liittyvät puhelut ohjataan työhyvinvointiasioihin erikoistuneille tarkastajille, samoin kuin psykososiaaliseen kuormitukseen ja syrjintään liittyvät. Syksyllä 2016 tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella soittajat kokivat saamansa avun hyväksi: työhyvinvointiin liittyvä palvelu sai asteikolla 1–5 arvosanan 4,38. Neuvontaan voi soittaa myös nimettömänä. Aikaisempina vuosina puhelinneuvonta on järjestetty alueellisesti aluehallintovirastoittain.

Lue myös:

Työelämäguru järkyttyi tutkimusten ”suruviestistä” – ”Uupumusta ja äärimmäistä turhautumista”

Vaatimus työajoista hallitukselle: ”Työpaikalla olon sijasta tulee painottaa työn tuloksia”

Outo ”maan tapa” Suomessa: 17 500 kassaa haluaisi lisätunteja – työnantaja maksaa osa-aikaisista enemmän

Toimitusjohtaja TE:ssä: ”Ihmisillä, joita täytyy paljon pomottaa, ei ole kovin pitkään paikkaa työmarkkinoilla”

SAK ihmettelee uutta trendiä työpaikoilla: ”Kehitys on päinvastaista kuin suomalaiset yritykset tarvitsisivat”