Helsingin maahanmuuttopalveluissa tehdään töitä 11 työntekijän vajeella. Pahimmillaan yhdellä sosiaalityöntekijällä on ollut hetkellisesti jopa 160 asiakasta hoidettavanaan, kun suositus on 35. Taustalla on viime kädessä epävarma rahoitus, josta päättää kaupunginvaltuusto. Etelän aikuissosiaalityön päällikkö Sari Karisto sanoo Uuden Suomen haastattelussa olevansa luottavainen, vaikka tilanne on haastava.

Maahanmuuttopalveluista vastaavan Kariston mukaan määräaikaisen rahoituksen vuoksi yksikössä joudutaan tekemään lyhyitä määräaikaisia työsopimuksia, jotka eivät houkuttele työntekijöitä. Turvapaikanhakijoiden tulon kiihdyttyä syksyllä 2015 yksikköön palkattiin lisähenkilöstöä erillismäärärahalla, josta päättää kaupunginvaltuusto. Työntekijämäärä lähes tuplaantui, sillä vakituisia työntekijöitä yksikössä oli 29 ja erillismäärärahalla palkattiin 26 määräaikaista työntekijää lisää.

Yksikkö sai tammikuun loppupuolella tietää, että määräaikaisessa työsuhteessa olleiden jatkoaika oli turvattu kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Helmikuun puolivälissä varmistui, että työsopimuksia voidaan jatkaa vuoden loppuun saakka, mutta siihen mennessä moni oli ehtinyt tehdä muita suunnitelmia, ja merkittävä työntekijävaje pääsi syntymään.

–Ei sieltä minun mielestäni kukaan ovet paukkuen ole lähtenyt, vaan he ovat painottaneet itselleen parempaa ratkaisua, jota meillä ei nyt ollut tarjota, Karisto sanoo Uudelle Suomelle.

Lue aiheesta lisää: Työntekijäkato Helsingin maahanmuuttoyksikössä – ”Paine on kestämätön”

Kariston mukaan yhteydenottoja tulee paljon, mutta työntekijöiden tarpeet eivät välttämättä kohtaa yksikön tarpeita.

–On ihan inhimillistä, että ihmiset hakevat pitkäkestoisia työsuhteita ja mahdollisesti pysyviä työpaikkoja, vaikka kuinka mielenkiintoinen työ olisi kyseessä, hän sanoo.

Sosiaalityöntekijöistä ylipäänsä on työmarkkinoilla pulaa.

– Tämä on aina hankala tilanne tietysti nopeasti rekrytoida uutta henkilöstöä ja siihen tulee väistämättä useasti katveaikoja, jolloin riittävää henkilöstöä ei ole, mutta maahanmuuttoyksikkö on tähän asti ollut hyvinkin suosittu ja mieluusti tänne on hakeuduttu työhön. Olen luottavaisella mielellä vielä, että tänne tekijät saadaan.

Suomeen pyrkivien määrä on romahtanut vuodesta 2015, mutta Karisto huomauttaa, että tilanne ei näy heti viranomaisketjun loppupäässä ja kunnassa työntekijätarve on pitkäkestoisempi.

–Merkittävä osa oleskeluluvan saaneista siirtyy asumaan pääkaupunkiseudulle. Täällä ei välttämättä palata ollenkaan sellaisiin lukemiin kuin ennen vuotta 2015. Meillä varmaan kasvavaa palvelutarvetta on joka tapauksessa ja toivon, että meitä kuullaan, kun siitä kerrotaan, hän sanoo viitaten rahoitukseen.

Helmikuun lopussa yksiköstä lähti pois kerralla 8 työntekijää. Toimeentulotuen siirto Kelalle on syönyt oman aikansa työntekijöiden resursseista, sillä uuden käytännön johdosta on tullut paljon yhteydenottoja. Kariston mukaan hetkellisesti yhdellä sosiaalityöntekijällä on ollut pahimmillaan 160 asiakasta, kun ammattijärjestö Talentian suositus maahanmuuttoasiakkaille on 35.

–Keskimääräisesti määrät eivät ole noin huimia, mutta kyllä keskimääräisetkin luvut ovat liian korkeat. Uusi työntekijä ei kykene tekemään samanlaista panosta kuin kokenut työntekijä, ja työntekijäkohtaisia eroja on sen takia, Karisto huomauttaa.

– En voi kieltää sitä, etteikö huolenaihetta tilanteen suhteen ole ja etteikö siitä olisi käyty keskusteluja.

Kariston mukaan aivan suositusmitoitukseen ei päästä edes täyttämällä avoinna olevat paikat. Selvää on, että lisävakansseillekin on tarvetta.

–Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuormitus on kasvusuunnassa.

Kariston mukaan lisärekrytointeja pyritään tekemään pika-aikataululla. Henkilöstön kanssa on keskusteltu, eivätkä he Kariston mukaan halua tinkiä hyväksi havaitusta työskentelymallista, joka sisältää tiimityötä ja useita asiakastapaamisia. Vaihtoehtona olisi prosessin nopeuttaminen ja asiakastapaamisten vähentäminen.

–Pitkäkestoisena ratkaisuna se ei ole kenenkään etu.

Tilanteesta aiheutuu Kariston mukaan viivettä maahanmuuttoasiakkaiden palveluiden saamiseen. Hän ei kuitenkaan hyväksy kokoomuksen kuntavaaliehdokkaan, ylikomisario Dennis Pastersteinin väitettä siitä, että kotouttajien yhteydenottoa saattaisi joutua odottamaan jopa kaksi kuukautta. Lisäksi hän huomauttaa, että maahanmuuttopalveluiden viive ei myöhästytä maahanmuuttajan suomenopintoja, kuten Pasterstein väittää, sillä aikuisten kotoutumiskoulutukseen ohjaamisesta vastaavat TE-toimistot. Maahanmuuttajalasten osalta maahanmuuttoyksikön työntekijät avustavat koulun aloittamisessa, mutta vanhemmat voivat ilmoittaa lapsensa myös suoraan lähikoululle.

–Aiheutunutta viivettä on vaikea yleisemmin arvioida, mutta akuuttiin tarpeeseen pyrimme vastaamaan heti.

Maahanmuuttoyksikössä on kokopäiväinen walk in -palvelu, johon voi tulla hakemaan neuvoa ilman ajanvarausta. Kiireellisessä tilanteessa pääsee Kariston mukaan tapaamaan päivystävää sosiaalityöntekijää.

Lue myös:

Työntekijäkato Helsingin maahanmuuttoyksikössä – ”Paine on kestämätön”

Facebookissa halutaan ”puhdistaa” Rautatientori – Poliisi: ”Tulisi tänne keskustelemaan”

Valtuutettu selvitti Helsingin keskustan tilannetta: ”Voiko kuka tahansa pystyttää kaupungin keskustaan leirin? - Periaatteessa kyllä”

Miksi Helsingin leirejä ei hajoteta: Kaksi selvitystä tehty – ei ”kohtuutonta haittaa”

Suomi ensin -ryhmä vastusti poliisia – kiinniotto Helsingissä varhain aamulla

Ylikomisario: Rautatientorin leirit hajotettava – ”Helsingin keskustassa käynnissä poikkeuksellinen näytelmä”

Poliisi vastaa: Tästä syystä kehotimme välttämään liikkumista Rautatientorilla