Suomessa kaikkein huono-osaisimmat ovat toimeentulotuen Kela-uudistuksen häviäjiä, kirjoittavat Kelan tutkijat Markku Laatu ja Hanna-Mari Heinonen Kelan tutkimusblogissa.

–Pronssille tai kokonaan mitaleitta ovat jääneet huono-osaisimmat asiakkaat, joiden päätä on aiemmin pidetty kunnissa pinnan yläpuolella etuuslainsäädäntöä joustavasti tulkiten ja heitä asiointikiemuroissa kädestä pitäen tukien, Laatu ja Heinonen kirjoittavat.

Tutkijat tekivät kyselyn runsaalle 600 Kelan työntekijälle toimeentulotuen uudistuksesta. Tuen maksu siirrettiin kunnilta Kelalle vuoden alussa. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista arvioi, mitkä asiakasryhmät ovat olleet uudistuksen voittajia ja häviäjiä.

– Kultaa siirrossa ovat siis voittaneet ne, joiden nykyaikaisen palvelujärjestelmän edellyttämät asiointitaidot ovat kunnossa ja verraten vakaan elämäntilanteen pääasiallinen, kenties ainoa, kipupiste on rahan puute, Laatu ja Heinonen toteavat blogissaan vastausten perusteella.

Voittajien ja häviäjien väliin ”hopealle” jäivät ne, jotka eivät aiemmin olleet kehdanneet hakea toimeentulotukea kunnalta, mutta saattoivat hakea sitä nyt Kelalta.

Uudistuksen alkuvaiheessa tukikäsittely kangerteli ja viivästyi jopa laittoman pitkäksi. Tästä apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja myös huomautti Kelaa. Henkilöresursseja tukikäsittelyyn onkin lisätty.

Laatu ja Heinonen pohtivat, että olisi ”houkuttelevaa ajatella, että paremmat ajat ovat ovella”, mutta lisäävät, ettei näin välttämättä ole. Tukikäsittelyä on heidän mukaansa pyritty Kelassa osittamaan ja standardisoimaan, eikä tämän vuoksi eniten apua tarvitsevat saa niin henkilökohtaista palvelua kuin tarvitsisivat.

–Näyttää myös siltä, että mitä kauempana asiakkaan elämäntilanne on perustoimeentulotuen ”normaaliasiakkaan” elämäntilanteesta, sitä heikommat mahdollisuudet Kelan massatuotantoon sovitetulla päätöksentekojärjestelmällä on vastata tämän tarpeisiin, Laatu ja Heinonen pohtivat tuloksiinsa viitaten.