Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah haluaa kitkeä korruptiota kunnista. Puolueen tavoitteena on myös nostaa perheet ja lapset kunnissa etusijalle.

Kristillisdemokraatit kertoo kuntavaaliohjelmassaan vastustavansa ”yhteiskuntaamme pesiytynyttä rakenteellista, vaikeasti tunnistettavaa korruptiota, jossa esimerkiksi työpaikat, julkiset hankinnat ja julkisia varoja suunnataan tuttaville”.

Essayah korostaa, että kuntapolitikassa omien sidonnaisuuksien ilmoittaminen on aika paljon itsestä kiinni.

–Ajatellaan vaikka jotain tonttipolitiikkapäätöstä. Jos osuuskaupalta tulee ilmoitus, että se haluaa tontin kunnasta, kuinka moni osuuskaupan hallinnossa oleva kuntapäättäjä muistaa jäävätä itsensä päätöksenteosta? Essayah pohtii Uudelle Suomelle eduskunnan pikkuparlamentin ravintolassa.

Hänen mielestään jääviyskysymyksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Sitä ei hänen mielstään tehdä tarpeeksi nyt.

Essayah nostaa esiin julkiset hankinnat.

–Minusta on tärkeää, että julkisten hankintojen kriteerit ovat läpinäkyviä. Se mahdollistaa sen, että ne paikalliset pienet yritykset ovat mukana, mutta sitten kriteerien pitää olla läpinäkyviä, eikä ajatella niin, että serkkupoika voi hoitaa tämän.

Päättäjän serkkukin voi ottaa julkisen hankinnan hoitaakseen, mutta vasta sen jälkeen, jos hänen tarjouksessaan on paras hinta-laatu-suhde.

–Kunnissa pitäisi lisätä tätä läpinäkyvyyttä paljon enemmän, Essayah toteaa.

Essayah kertoo, että ennen julkisten hankintojen hankintalakia kunnissa on ollut ”liikemiesten ja poliitikkojen epämääräisiä liitoksia”. Hänen mielestään asiat ovat menneet parempaan suuntaan hankintalain astuttua voimaan, mutta parannettavaa on vielä.

Kristillisdemokraattien kuntavaaliteemoista Essayah nostaa erityisesti kotihoidontuen.

Kuntavaaliohjelmassaan kristillisdemokraatit kannattaa kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, joilla saadaan aikaan ”sekä säästöjä päivähoitokuluista, että joustavuutta perheiden arkeen”. Lisäksi puolue korostaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen rinnalla lasten kotihoidon mahdollistamista esiopetusikään saakka.

–Täytyy huomioida, että kunta maksaa alle kolmevuotiaan hoidosta maksaa kunnasta riippuen noin 10 000 – 17 000 euroa. Kotihoidontuki ja kuntalisä ovat muutamia tuhansia vuodessa. Miksi tehdään näin, vaikka se tulee kunnalle halvemmaksi? Se on lapselle monta kertaa parempi, Essayah pohtii.

Hänen mukaansa kotihoidontukea käytetään ”syyllistämiselementtinä” naisten kotiin jäämiselle. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK vaati syksyllä äitien ja isien hoivavastuiden tasaisempaa jakamista, jotta synnytysikäisten naisten työllisyyttä saataisiin parannettua.

Lue lisää aiheesta: 25–44-vuotiaat naiset pomppaavat esiin kuvassa – ”Tämä kuittaisi puolet työllisyystavoitteesta”

Essayah ei innostu isille osoitetuista hoivakiintiöistä. Hänen mielestään kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä on tärkeä, eikä se estä vanhempia käymästä töissä.

–Tämä ei edellytä sitä, että kumpikaan vanhemmista jää kotiin, mutta lapsia ei voi olla kunnallisessa hoidossa, jos saadaan kotihoidontukea. Tässä keskustelussa on ihan tarkoituksellisesti väärinymmärretty, Essayah sanoo.

–Vanhemmat voivat aivan hyvin luoda uraa, vaikka lapsi ei voi olla kunnallisessa päivähoidossa. Lapsella täytyy olla kotona yksityinen hoitaja, mummo tai vaari, ja se on ihan perheen valittavissa, hän kertoo.

Essayahin mielestä kotihoidontukea ei voi pitää naisten matalamman työllisyysasteen selittäjänä.

–Kyllä se tietysti jonkin verran voi sitä selittää, mutta se syy, että perheessä valitaan, että nimenomaan äiti jää kotiin johtuu pitkälti siitä, että työmarkkina on vääristynyt.

Hänen mielestään on harmillista, että Suomessa naisten palkkataso on matalmpi kuin miesten, mikä pitäisi ratkaista työmarkkinapöydässä. Essayahin mielestä miesten ja naisten työmarkkinat ovat liian eriytyneet Suomessa. Kuntatasolla asiaan voitaisiin puuttua viemällä lapsia työpaikoille katsomaan, miten erilaisia töitä tehdään, ja kannustaa tyttöjä miesvaltaisille aloille ja poikia naisvaltaisille aloille.

Muita kristillisdemokraattien kuntavaaliteemoja ovat vanhuspalveluiden parantaminen, sote-palveluiden uudistaminen niin, että hoitoon pääsee nopeammin sekä panostaminen koulutukseen. Kritillisdemokraatit on eduskunnassa oppositiossa, ja puolue on arvostellut muun muassa hallituksen päätöstä leikata koulutuksesta.