Työterveyslaitoksen johtama työryhmä suosittelee, että lääkäreille tehtäisiin suositukset sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin. Taustalla oli tarve vähentää sairauspoissaoloja. Asiaa selvittänyt työryhmä löysi suositusten käyttöönotosta myös ongelmia.

Työterveyslaitoksen johtaja Tuula Oksanen kuitenkin totesi Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että suunniteltavat suositukset eivät välttämättä vähennä sairauspoissaoloja.

–On hyvin epävarmaa, vaikuttaisivatko se sairauspoissaoloja vähentävästi, koska sairauspoissaoloihin vaikuttavat niin monet tekijät. Lääkärin toimintatavat ovat aivan pieni osa tätä kokonaisuutta, Oksanen sanoi esitellessään työryhmän raporttia medialle.

Jo vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Tänään julkaistun raportin piti alunperin valmistua jo viime vuonna.

Ruotsissa on käytössä malli, jossa annettiin ohjeistus lääkäreille. Ruotsissa sairauspoissaolot vähenivät samaan aikaan kun lääkäreille annettiin ohjeistus vuonna 2007, mutta alkoivat taas nousta vuonna 2010. Oksasen mielestä Ruotsin mallista ei voi ottaa liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska sairauspoissaolojen määrään vaikuttavat monet asiat.

–Ruotsin mallin vaikutuksista ei ole vahvaa näyttöä. Yksi syy on se, että Ruotsissa tehdään niitä päätöksiä, monta päätöstä samaan aikaan peräkkäisinä vuosina, joten on mahdotonta sanoa, kuinka paljon juuri tämä ohjeistus on vaikuttanut sairauspoissaolojen vähenemiseen, Oksanen toteaa.

Selvitystä tehneessä työryhmässä olivat Työterveyslaitoksen lisäksi mukana EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan ja STM:n edustajat.

Työryhmä esittää, että lääkärien ohjeistus sairauspoissaoloista tehtäisiin yleisenä mallina, joka kiinnittää huomiota myös sairauspoissaoloihin vaikuttaviin, esimerkiksi potilaan yksilöllisiin tekijöihin.

Ohjeistus haluttiin, jotta lääkärien välinen vaihtelu vähenisi sairauspoissaolon keston ja tarpeen arvioinnissa ja lääkäreille saataisiin tukea päätöksentekoon. Raportissa kuitenkin korostetaan, että ohjeistus olisi yleisluontoinen ja voisi kattaa vain tavanomaiset tilanteet. Ohjeistuksesta huolimatta työ- ja toimintakyvyn arviointi on tehtävä yksilöllisesti. Työterveyslaitoksen mukaan riskinä voisi olla mekaaninen sairauspoissaolotarpeen ja keston arviointi.

Oksasen mukaan käytännössä ohjeistus on tarkoitettu lääkärien työkaluksi.

–Se olisi tällainen työkalu lääkäreille. Sairauspoissaolojen kirjoittaminen on hyvin tavallista lääkärin työssä. Silloin koko arviointiprosessi muuttuisi selkeämmäksi. Näitä tekijöitä kaikkien lääkärien pitää ottaa huomioon sairauspoissaoloa kirjoittaessa. Silloin se yhdenveraistaistaisi potilaiden asemaa. Sitten myös potilaille ja työpaikoille tulisi koko prosessi läpinäkyvämmäksi, Oksanen sanoi.

Lääkärikäyntiä suositukset eivät kuitenkaan nopeuttaisi, koska edelleen jokaisen potilaan tarpeet katsottaisiin yksilöllisesti.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Riitta Työläjärven mukaan riskinä voi olla, että työnantajat lähtevät riitauttamaan sairauspoissaoloja, jotka ylittävät lääkärille annetun ohjeistuksen.

–Jos suosituksen lopputulos olisi esimerkiksi, että kahden viikon sairausloma olisi sopiva, ja kirjoitettaisiinkin kolme viikkoa. Taustalla saattaa muita sairauksia, joita henkilöllä on, ja jotka ovat hänen yksityisasiansa ja vaitiolovelvollisuuden suojaamia, jos hän ei halua niistä yksityiskohtaisesti työnantajansa kanssa keskustella. Työnantaja saattaisi riitauttaa sairausajan palkan maksun, koska tämä nyt onkin pidempi kun suosituksessa on sanottu, Työläjärvi sanoi Työterveyslaitoksen tiedotustilaisuudessa.

–Tämän tyyppisiä tilanteita me emme tietenkään halua, ja pelkäämme, että niitä saattaisi esiintyä jos sitten työpaikan toimijat kaavamaisesti ja mekaanisesti ilman yksilöllistä harkintaa näitä suosituksia alkaisi käyttää, hän lisäsi.

Hän kutienkin totesi, että tästä huolimatta STTK ei vastusta työryhmän esittämää ohjeistusta lääkäreille.