Hoitoalan ammattiliitto Tehyn edunvalvonta-asiantuntija Maija Wilskman kertoo nyt Uudelle Suomelle, mihin perustuu Tehyn näkemys siitä, että uusi työaikalaki voisi tuoda hoitoalalle 13–19 tunnin mittaiset työpäivät.

Kyse on työaikalain esityksen jaksotyötä käsittelevästä kohdasta. Wilskman toteaa, että jaksotyössä ei määritellä päivittäistä tai viikoittaista säännöllistä työaikaa, vaan tuntimäärä tietyllä jaksolla, esimerkiksi 120 työtuntia kolmen viikon jaksolla.

”Ainoan rajan työvuorosuunnittelulle [jakson sisällä] aiheuttaa vuorokausilepo”, Wilskman sanoo.

Hallituksen esityksessä vuorokausilepo nousisi nykyisestä yhdeksästä tunnista 11 tuntiin.

Kun vuorokauden 24 tunnista vähennetään tuo lepoaika eli 11 tuntia, päästään 13 tunnin työpäivään.

Wilskmanin mukaan lakiesitys mahdollistaa kuitenkin helposti sen, että vuorokausilepoa alennettaisiin yhdeksään tuntiin. Näin ollen työpäivän pituudeksi tulisi 15 tuntia. Yhdeksän tunnin vuorokausilepoon riittävät ”työn järjestelyihin liittyvät syyt”.

Vuorokausilepoa voitaisiin esityksen mukaan tilapäisesti lyhentää myös seitsemään tai jopa vain viiteen tuntiin.

”Vuorokausilevon lyhentäminen tulisi kysymykseen vain silloin, kun työn järjestelyt tai toiminnan luonne niin edellyttäisivät”, lakiesityksessä sanotaan. Lyhentäminen viiteen tuntiin olisi sallittua enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan.

”Työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi, vuorokausilevon lyhentäminen viiteen tuntiin olisi sallittua lyhentämiselle säädettyjen yleisten edellytysten täyttyessä. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tai ympärivuorokautisesti toimivilla jaksotyöaloilla tarve lyhentää vuorokausilepoa voi johtua esimerkiksi vuorojärjestyksessä seuraavana olevan työntekijän sairastumisesta, jolloin jo yhden vuoron tehnyt työntekijä joutuu tekemään vielä seuraavan vuoron”, lakiesityksessä sanotaan.

Maija Wilskmanin mukaan vain viiden tunnin vuorokausilepo onnistuisi ”hyvin heppoisin perustein”.

”Esimerkiksi 24/7 auki olevalla vuodeosastolla tai vanhainkodissa se voitaisiin viedä viiteenkin tuntiin”, Wilskman sanoo.

”Halpuuttamistyöaika”

Wilskmanin mielestä jaksotyöllä työnantajat haluavat päästä eroon ylityökorvausten maksamisesta.

Lakiesityksessä ylityöraja olisi itse työajan tavoin jaksokohtainen. Jos työaika olisi 120 tuntia kolmessa viikossa, ylityökorvauksia maksettaisiin vain tuon 120 tunnin ylittävältä osalta kolmen viikon aikajaksolla.

”Tämä on halpuuttamistyöaikamuoto”, Wilskman sanoo.

”Vaikka tekisi kuinka pitkän päivän, ei tule ylityötä vuorokaudessa eikä viikossa.”

”Työnantajat ovat halunneet keinolla millä hyvänsä teettää työtä säännöllisenä työaikana tai korkeintaan maksaa siitä lisätyötä tai laittaa eriä työaikapankkiin, eli välttää ylityökorvauksia”, Wilskman sanoo.

Lähes koko sote-ala mukaan?

Wilskman arvioi, että jos hallituksen esitys menee läpi, jaksotyö laajenee koskemaan lähes koko sosiaali- ja terveysalaa.

Nykylaissa jaksotyö on poikkeus yleissäännöksestä ja sen piiriin kuuluvat alat on lueteltu yksityiskohtaisesti. Niihin kuuluvat esimerkiksi sairaalat sekä poliisi- ja tullilaitokset.

”Nyt on vain ilmoitettu aloja ja niiden tukipalveluita”, Wilskman sanoo ja toteaa, ettei oikein kellään ole käsitystä siitä, miten suurta määrää työntekijöitä jaksotyön laajennus koskettaa.

Wilskman kuitenkin tulkitsee, että lain myötä melkein koko sote-ala tulisi mukaan jaksotyöhön.

”Kotihoito, ensihoito, yksityiset lääkärikeskukset, veripalvelu…” Wilskman luettelee.

Rajoituksena on, että yksikön on oltava toiminnassa yli 12 tuntia vuorokaudessa.

Uuden työaikalain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020. Hallitus haluaa koota kaikki työ- ja virkasuhteet saman työaikalain alle, mutta toisaalta antaa tämän uuden lain sisällä runsaasti mahdollisuuksia työpaikkakohtaisiin sopimuksiin ja joustoihin.

Lue lisää:

”Erittäin raskas työmuoto” – Uusi työaika kymmenille tuhansille työntekijöille huolettaa liittoja

Tehy-lehti: Uusi laki toisi jopa 19 h -työpäivät ”työnantajan määräyksellä”

Myös työnantajat tyrmäävät esityksen uudesta työajasta: ”Muutokset voivat vaarantaa kriittisiä toimintoja”