Eettinen kuormitus raastaa merkittävää osaa vanhustenhoidon henkilökunnasta, selviää kunta-alalla tehdystä tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

Jopa kolmannes kunnallisen vanhustenhoidon työntekijöistä kokee merkittävää eettistä kuormitusta työssään. Vanhustenhoidon työntekijöiden eettinen kuormitus oli Kunta10-tutkimuksessa noin kaksi kertaa yleisempää kuin kunta-alalla keskimäärin.

Peräti 33 prosenttia vanhustenhoidossa työskentelevistä raportoi joutuvansa toimimaan viikoittain omien arvojensa vastaisesti. Keskiarvo kaikilla kuntatyöntekijöillä oli 16 prosenttia.

”Eettinen kuormitus vaikuttaa olevan merkittävä kuormitustekijä kunta-alalla, varsinkin sote-toimialalla”, sanoo Tuula Oksanen, Kunta10-tutkimuksen johtaja tiedotteessa.

”Tämä on tärkeää ottaa huomioon sote- ja maakunta -uudistuksissa varsinkin, kun tutkimukset osoittavat, että henkilöstön hyvinvointi on suorassa yhteydessä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin.”

Kunta10-tutkimukseen osallistui 64 000 kuntatyöntekijää, joista noin 1400 oli vanhustenhoidon työntekijöitä. Sääntöjen ja normien vastaisesti joutui toimimaan 17 prosenttia vanhustenhoidossa työskentelevistä ja 10 prosenttia koko kunta-alalla, tiedotteesta ilmenee.

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat huolissaan tutkimuksen sanomasta. Eettisesti haastavissa tilanteissa ihminen joutuu pohtimaan toimintansa, valintojensa ja päätöstensä oikeellisuutta ja hyvyyttä, eikä niissä ole aina selvää, mikä on oikea tapa toimia, laitoksen tiedotteessa todetaan.

”Vanhukset ja heidän läheisensä eivät ole ainoita, jotka voivat kärsiä, kun vanhustenhoidossa taloudelliset tavoitteet vievät perustan hyvältä hoidolta”, johtaja Päivi Husman Työterveyslaitoksesta sanoo.

”Tilanne kuormittaa myös työntekijöitä, jotka haluaisivat antaa asianmukaista ja hyvää hoitoa asiakkailleen, mutta eivät siihen esimerkiksi ajan puutteen tai töiden organisoinnin vuoksi pysty.”

Työterveyslaitos korostaa, että eettinen kuormitus ei kunta-alalla rajoitu vain vanhustenhuollon työntekijöihin. Muilla aloilla työskentelevistä perus- ja lähihoitajista jopa useampi kokee joutuvansa viikoittain toimimaan omien arvojensa (37 %) tai sääntöjen ja normien (21 %) vastaisesti kuin vanhustenhuollon työntekijöistä. Eettistä kuormitusta kokevat keskimääräistä enemmän myös muun muassa sairaanhoitajat, lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat ja sosiaalityöntekijät, joista 18–23 % joutuu vähintään viikoittain toimimaan omien arvojensa vastaisesti.

Työterveyslaitos on seurannut vanhustenhoidossa työskentelevien hyvinvointia vuodesta 2012, jolloin Kunta10-kyselyyn heistä vastasi 2200. Vuonna 2018 tästä ryhmästä vastaajia oli 1395.

”Molemmissa kyselyissä noin 40 prosentilla vanhustenhoidon työntekijöistä oli työstressiä, mikä osoittaa haasteiden jatkuneen jo pitkään”, tiedotteessa todetaan.

Työterveyslaitoksen tutkimustulokset ovat kunta-alalta. Vastaavanlaista riippumattoman asiantuntijalaitoksen seurantaa ei tällä hetkellä ole saatavilla yksityisten palvelun tuottajien henkilöstöltä. Hoitoalan liitot ovat raportoineet omien kyselyidensä pohjalta yksityisen puolen työntekijöiden tilanteesta, ja esiin on tullut merkittävää huolta esimerkiksi liiallisen kiireen ja henkilövajauksen vaikutuksesta potilasturvallisuuteen.