Presidenttiehdokas Merja Kyllönen (vas.) listaa blogissaan vaihtoehtoisia keinoja työttömyysturvan aktiivimallille, joka on joutunut opposition lisäksi myös kansan hampaisiin. Kyllösen mielestä malli on saanut ihmiset takajaloilleen ”aivan syystä”.

Aktiivimallin kumoamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn.

– Jos aktiiviseen työnhakuun kannustava malli ei palkitse aktiivisesta työnhausta, on se lähtökohtaisesti virheellinen. Jos se myös rankaisee siitä, että työtä tai työvoimapalveluja ei etsimisestä huolimatta ole, on kyseessä vain leikkuri, jonka tarkoitus on kaunistaa työllisyystilastoja ja vähentää työllisyyden hoidon kustannuksia, Kyllönen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kyllösen mukaan ihmisillä alkaa tulla mitta täyteen, kun lisäksi vaaditaan kepeästi muuttoa pois kotiseudulta ja lisää mekaanista työhakemusten lähettämistä karenssin uhalla. Etenkin kokoomuksen riveistä on julkisuudessa vaadittu muuttovalmiutta. Lisäksi hallitus valmistelee uutta työnhaun mallia, joka velvoittaisi työttömät hakemaan vähintään yhtä työpaikkaa viikossa karenssin uhalla.

Kyllösen mielestä ”epäoikeudenmukaisuuden tunnistaa kyllä, kun sen näkee”. Hän muistuttaa, että työtä tekevien osuus työikäisistä 18–64-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2016 suurempi kuin kertaakaan 1990-luvulla tai 2000-luvun alussa. Väestön ikääntymisen ja eläköitymisen takia kuitenkin yhä pienempi osa koko väestöstä on palkkatöissä.

–Työikäisiä pitäisi saada siis entistä tehokkaammin työmarkkinoille. Hallitus ja valtiovarainministeriö on nyt valinnut tien, jolla työttömien toimeentuloa niukennetaan niin radikaalisti, että työtön joutuu kohta ottamaan vastaan mitä tahansa työtä mistä tahansa millä tahansa palkalla.

Kyllösen mielestä aktiivimalliin sisältyy ”suuria suomalaisia arvokysymyksiä, joita vaikeuttaa nopeasti repeävä asuntojen hintaero kasvukeskusten ja maaseudun välillä”. Hallituksen linja kertoo ”puutteellisesta työelämän tuntemuksesta ja hyvin kapeasta ihmiselämän ymmärryksestä”.

–Lisäksi siinä on epäilyttävän ideologinen vivahde. Parannetaan tilastoja ja vähennetään työttömyyskorvausmenoja, mutta ihmisille ei edelleenkään ole tarjolla töitä ja toimeentuloa. Kätevästi työvoiman hinta kuitenkin halpenee eikä valtion tarvitse panostaa aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, kun kansalaiset ovat riittävän epätoivoisia ja nöyriä työnantajien edessä.

Kyllönen listaa vasemmistoliiton ja ay-liikkeen ehdottamia keinoja aktiivimallin tilalle. Hän haluaisi nostaa työvoimaviranomaisten resurssit pohjoismaiselle tasolle ja yksinkertaistaa karensseja, purkaa byrokratialoukkuja ja kehitellä soviteltua päivärahaa, suunnata kuntouttavaa työtoimintaa paremmin ja lisätä työllistymispalveluja sekä työttömän opiskelumahdollisuuksia ja palkkatukimäärärahoja. Kyllösen mukaan keinoja on, mutta tahtoa puuttuu.

– Nostetaan työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa 500 euroon ja ulosoton suojaosaa 800 euroon. Itsensätyöllistämistä voidaan helpottaa ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 25 000 euroon, Kyllönen ehdottaa.