Syksyllä 2014 työttömäksi jäänyt Jari-Pekka Teurajärvi tietää nyt mistä puhuu ja puhuukin suorin sanoin.

– Aion työllistyä sitten jossakin vaiheessa. Mutta kyllä minä ajattelen, että nyt on elämäni mahdollisuus olla lasten kanssa kotona ja siitä vielä maksetaankin enemmän kuin töistä. Että mitä hemmettiä, eihän minun kannata lähteä sinne töihin, insinööri Teurajärvi sanoo Uudelle Suomelle puhelimitse kotoaan Oulusta.

Näin olisi hänen laskelmansa mukaan, vaikka hän ansiopäivärahalla olon sijaan saisi työn, jossa tienaisi entiseen tapaan noin 4000 euroa kuukaudessa. Saati pienemmillä palkoilla.

– Tiedän, että peruskoodarin hommia voisi saada, mutta Oulussa on tällä hetkellä työnantajan markkinat ja mulle maksettaisiin joku 2600–3000 euroa kuussa siitä työstä. Ja jälleen kerran tullaan siihen, että onko se kannattavaa? Siinä vaiheessa, kun mulla alkaa ansiosidonnainen turva loppumaan, niin tottakai se silloin alkaa maistua ja on kannattavaa verrattuna vaikka työmarkkinatuelle joutumiseen.

Nokialta Microsoftille siirretty ja sieltä potkut saanut insinööri Teurajärvi on myös paikallispoliitikko, Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja. Hän julkaisi perjantaina blogissaan suuntaa-antavan laskelman kannustinloukustaan.

Microsoftilta saamansa lähtöpaketin vuoksi Teurajärvi siirtyy ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle vasta tämän vuoden syksyllä. Hänen noin 4000 euron kuukausipalkkansa Nokian- ja Microsoftin-vuosina tarkoittaa sitä, että hän saa ansiosidonnaista noin 108 euroa päivältä eli bruttona noin 2200 euroa kuussa. Käteen tästä jää nettona noin 1700 euroa.

Jos Teurajärvi työllistyisi, ja palkka pysyisi menneiden vuosien tasolla, hänelle jäisi verojen jälkeen käteen noin 2600 euroa. Tästä syntyy kannustinloukku, kun kuvioon lisätään lapset ja heidän päivähoitonsa kustannukset.

– Minulla on pieniä lapsia, joten säästän melkein 600€ [kuussa] hoitamalla heitä kotona. Lisäksi minulle maksetaan kotihoidontukea 408,42€ kuukaudessa, Teurajärvi listaa.

– Jos työllistyn, saisin käteen 2000€ (lapset hoidossa). Jos olen koti-isänä, saisin käteen 2100€ (lapset kotona). Lasken siis olevani kannustinloukussa. Osallistuminen vaikka TE-palveluiden tarjoamaan työvoimakoulutukseen olisi taloudellisesti kannattamatonta, koska lapset pitäisi viedä maksulliseen päivähoitoon (noin 600€).

Kotihoidontuki tosin todennäköisesti vähentää maksettavan ansioturvan määrää, vaikka Teurajärvi kertookin jo saaneensa päätökset tuista. Kokonaiskuva pysyy Teurajärven mukaan kuitenkin samana: häntä ei kannusteta töihin.

Työttömyysaikana Teurajärvi on käynyt TE-palveluiden järjestämän koulutuksen – hän korostaa, että koulutus järjestettiin ”Microsoftilta työttömäksi jääneille suunnatuilla yhteiskunnan rahoilla” – ja opiskelee nyt ammattikorkeakoulussa opettajaksi. Opiskelunsa hän on tarkoituksella mitoittanut sivutoimisiksi.

Teurajärven mukaan laskelman julkaiseminen on pyörinyt hänen mielessään jo pitkään. Hän kertoo ryhtyneensä selvittämään tilannettaan ja työllistymisen kannattavuutta pian työttömäksi jäätyään.

– Laskeskelin, millaista on olla työttömänä tässä maassa ja varsin pian selvisi, että eihän se ole hullumpaa hommaa, Teurajärvi sanoo korostaen, että hänen tilanteensa ansiosidonnaisella on toki poikkeuksellisen hyvä verrattuna peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella oleviin.

Hän kirjoittaa blogissaan aikovansa ansiosidonnaisenkin aikana hakea töitä, ”kuten vaativia asiantuntija-, päällikkö- ja johtamistehtäviä”. Hän myöntää kuitenkin kiertelemättä, että mihin tahansa töihin ei ole intoa lähteä ansiosidonnaiselta.

– Mie yritän hakea koulutusta vastaavaa työtä ja sitä omaa kokemusta vastaavaa työtä, ja sen pitää olla mahdollisimman mielenkiintoista, Teurajärvi sanoo.

Teurajärvi ei koe asiasta huonoa omaatuntoa, koskaa tietää olleensa hyvä veronmaksaja vuosien ajan. Hänen mielestään systeemi on kuitenkin mätä.

– Eihän se näin voi mennä, että kertakaikkiaan on kannattavampaa olla kotona – taloudellisesti – kuin että menisi töihin. Tämä on aivan käsittämätön tilanne, hän puuskahtaa.

Mitä systeemille sitten pitäisi tehdä? Pitäisikö vaikkapa ansiosidonnaista työttömyysturvaa mielestäsi lyhentää nykyisestä 500 päivästä?

–Varmasti pitäisi lyhentää niitä päiviä, mitä pystyy olemaan ansiosidonnaisella päivärahalla, Teurajärvi myöntää.

Tämän tarkempia toimia hän ei osaa listata. Tekemistä olisi hänen mielestään kuitenkin myös työnantajien päässä sekä irtisanomisturvassa että rekrytoinnin esteissä. Työntekijöiden palkkaamisen tulisi olla kannattavaa ja vähemmän riskialtista kuin nykyisin, hän sanoo.

– Kun meidätkin irtisanottiin Microsoftilta, niin kyllä se kallis paukku oli Microsoftille. Tai mehän itse irtisanouduimme ja meidät maksettiin sieltä ulos.

Työttömyysturvaan hän saattaisi soveltaisi aluepolitiikkaa.

– Niillä alueilla, missä on paljon töitä [tarjolla], pitäisi pystyä paremmin kannustamaan töihin, kenties antamaan vähän enemmän sitä keppiäkin. Siellä, missä on hyvin työpaikkoja, voisi olla jopa vähän huonompi työttömyysturva, Teurajärvi hahmottelee.

Ansiosidonnaista hän lyhentäisi ja porrastaisi siten, että tukiaika lyhentyisi mutta työttömyyden alussa saisi enemmän tukea.

– Että pystyy rakentamaan sen uuden elämäntilanteen niin kuin [nykyisiä] tuloja ja menoja vastaavaksi.

– Sen tiedän, että joka tapauksessa aina kun menet töihin, sinun pitäisi olla paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin jäämällä kotia.