Sosiaaliturvan uudistuksesta on todennäköisesti tulossa ensi vaalikauden keskeisimpiä isoja uudistuksia. Professori Juho Saaren eriarvoisuustyöryhmä ehdottaa uutta kokoavaa perusturvalakia.

Työryhmä ehdottaa, että perusturvan minimitason etuudet eli toimeentulotuki, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja asumistuki yhdistetään yhdeksi perusturvalaiksi vaiheittain ja tarkastellaan lisäksi asumistukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta.

–Minimitason etuuksien yhtenäistäminen yhdeksi perusturvalaiksi mahdollistaa asiakkaalle selkeämmän tulonsiirtojärjestelmän, joka vähentää kannustinloukkuja ja väliinputoamisia, raportissa todetaan.

Työryhmän mukaan ensi vaiheessa tulisi uudistaa toimeentulotukilakia siten, että asiakkaille kohtuuttomat tilanteet vähenevät ja lakiin saadaan nykyistä paremmat kannustimet työn tekemiseen ja ylimääräinen asiakkaiden kahden luukun asiointi saadaan nykyistä vähäisemmäksi.

Valmis perusturvalaki sisältäisi perusosan, asumistuen, turvaosan ja korvaukset. Perusosaa maksettaisiin niille, jotka ovat oikeutettuja työttömyysetuuteen.

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan nykyinen vähimmäismäärä (24,64 e/pv tai 616 e/kk) muodostaisi perusosan tai vähimmäismäärän, joka olisi myös työmarkkinatuen ja peruspäivärahan vähimmäismäärä. Perusturvan perusosaa maksetaan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan tasolle korotettuna (osallistumislisä) 697,00 e/kk, jos työttömän työnhaku on voimassa ja työtön osoittaa riittävää aktiivisuutta aktiivimallin edellyttämällä tavalla.

Kannustavuus ja ennakoitavuus tulisivat osallistumislisästä ja siitä, että etuuksien laskentasäännöt ja käsitteet yhdenmukaistetaan. Etuudet ja ansiotulot sovitettaisiin yhteen niin, että etuusmäärät vähenevät asteittain työnteon lisääntyessä niin, että työ olisi aina kannattavaa. Ansiotulovähennys nostettaisiin 20:stä 30 prosenttiin.

– Kannustimet olisivat merkittävästi paremmat kuin tällä hetkellä. Esitys kasvattaa toimeentulotukimenoja enintään 6 miljoonaa euroa.

Raportti huomauttaa, että perusturvalaki ei ole sama kuin perustulo, mutta on syytä arvioida, missä määrin nykyinen syyperusteinen perusturva voisi vaiheittain siirtyä kohti perustulomaista tai negatiivisen tuloveron kaltaista toimintatapaa, joissa sosiaalietuudet ja työtulot yhteen sovitetaan nykyistä paremmin asiakkaan säännöllisten tulojen jatkuvuuden turvaamiseksi. Arvioinnissa pitäisi hyödyntää käynnissä olevan perustulokokeilun seurantatutkimusta.

Työttömän laiminlyönneistä tulisi työryhmän mielestä etuuden lakkauttamisen sijaan rangaista etuutta laskemalla. Lisäksi työryhmä poistaisi työmarkkinatuen odotusajan, joka on 21 viikkoa, koska se ohjaa nuoria viimesijaiselle toimeentulotuelle.

Edellisen lisäksi nykyiset kaksi asumistukijärjestelmää tulisi työryhmän mukaan yhdistää. Nykyään eläkeläiset saavat asumistukensa eri järjestelmästä kuin muut. Uudistuksessa tulee ottaa huomioon eläkeläisten tulotaso. Eläkkeensaajan asumistuen yhtenäistäminen yleisen asumistuen kanssa säästäisi kustannuksia raportin mukaan tarkemmista määrityksistä riippuen noin 100 miljoonaa euroa. Asumistukiuudistus toteutettaisiin kustannusneutraalisti.

Myös vammais- ja hoitotukien saajien etuudet ja palvelut tulisi yhdistää moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvalla suunnitelmalla, mikä kohdentaisi etuudet ja palvelut nykyistä paremmin. Lapsiperheiden etuuksia pitäisi työryhmän mielestä kehittää kokonaisuutena.