Hallituksen valmistelemaan kasvupalvelulakiin liittyy isoja tietosuojaongelmia, sanoi työministeri Jari Lindström (sin) tiistaina eduskunnassa. Laki liittyy maakuntauudistukseen, joka puolestaan on nivottu sote-uudistukseen.

Jo aiemmin on puhuttu soteen liittyvistä tietosuojaongelmista. Vastaavia haasteita liittyy kuitenkin myös kasvupalvelulakiin, joka on siirtämässä muun muassa ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät maakuntien järjestämisvastuulle vuodesta 2020. Laki avaisi mahdollisuuksia ostaa palveluita yksityisiltä markkinoilta, mitä oppositio on kritisoinut pitkin matkaa kovin sanoin.

Syksyn ensimmäisessä täysistunnossa nousivat esiin myös tietosuoja ja kasvupalvelulakiin liittyvät tietojärjestelmät. Muun muassa Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) ihmetteli, onko yksityisyydensuoja varmistettu huolellisesti, kun jatkossa tietoja voisi antaa myös yksityisille yrityksille. Hän arveli, että lainsäädäntö on ”eri mieltä asiasta”.

Lindströmin mukaan asiaa mietitään koko ajan ja halutaan yksilöidympää tietoa siitä, mitä tietoja tarkemmin alueilla tarvitaan, jotta hyvän työn jatkuminen muun muassa allianssimalleissa ei esty.

”Tässä on erittäin isoja tietosuojaongelmia. Ei ole todellakaan helppo asia luovuttaa tietoa työttömästä ihmisestä jollekin toiselle viranomaiselle. Me emme ole tässä todellakaan hankalia, mutta tämä talo on laatinut lait, joidenka mukaan me tietenkin menemme, ja siellä yritetään luovia”, Lindström sanoi eduskunnassa tiistaina.

”Tulee hullunmylly”

Entinen työministeri Tarja Filatov (sd), joka ihmetteli, miksi laitetaan käyntiin ”hullunmylly” ja hajotetaan yhteystyörakenteet, joita on syntynyt kehutuissa kuntakokeiluissa. Ministeriöt panevat kokeiluille pisteen, koska kunnilla ei ole maakuntauudistuksen jälkeen työllistämisroolia, kun vastuu työttömistä siirtyy maakuntiin. Samalla rakennetaan allianssia.

”Miten esimerkiksi toimitaan siinä tilanteessa, että meillä on ollut työnvälitystä, joka on ollut siellä kouluissa ja kohdentunut suoraan nuoriin? Tämäntyyppiset asiat ovat nyt riskin alla. Ja on myös tämä aikataulu”, Filatov sanoi eduskunnassa.

”Miten perustuslakivaliokunta pystyy käsittelemään esimerkiksi sen, että yksityinen toimija saa nämä tiedot, jotka tähän asti ovat olleet ikään kuin tietosuojan sisällä – kunnille ei vaikkapa ole voitu antaa tietoa siitä, keitä työttömiä on, ja pääsyä urajärjestelmään. Kyllä minä isosti ihmettelen sitä, että jos nyt ne voi antaa yksityisille yrityksille, niin mitä meidän perustuslakimme sanoo tähän. Ja jos tämä pilotti karahtaa tähän, niin karahtaa koko kaunis kuvitelma siitä, miten alliansseilla siirretään nämä kuntakokeilut sitten sinne tulevaan maakuntahallintoon”, Filatov sanoi.

Myös keskustan Timo V. Korhonen nosti tietosuojan esiin. Hän kertoi käyneensä lakiesityksiä läpi monen TE-toimiston kanssa ja yhteinen johtopäätös on se, että lait vievät kokonaisuutta oikeaan suuntaan, mutta tiettyjä ”viilauksia” kaivataan. Yksi viilaus liittyi tietosuojaan.

”Viranomaisilla on jo sisäänrakennettu tietosuoja- ja salassapitovastuu. Nämä vastuut tulee ulottaa samanlaisina myös palveluntuottajiin, ja lain valmistelussa tähän tulee kiinnittää huomiota”, Korhonen sanoi.

Tietosuojalakikin on kesken

Entinen kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) ihmetteli, katsooko hallitus, että tietosuojakysymystä pystytään löysentämään nykyisten lakien ja tulevan tietosuojalain perusteella niin, että yksityiset yritykset saisivat kaikki tiedot käyttöön.

”Meillä on tämä tietosuojalaki yhä edelleen kesken, joka sekin on hallintovaliokunnassa, koska se odottaa perustuslakivaliokunnan käsittelyä vielä, ja kun ymmärtääkseni tietosuojaan on tulossa tiukennuksia monin kohdin ja on puhuttu muun muassa soten tietosuojasta mutta myös tässä tapauksessa työllistymispalveluihin liittyvästä tietosuojasta”, Paatero huomautti.

”Kunnat eivät saa niitä tietoja. Kunnat olisivat voineet monissa tapauksissa tehdä toimenpiteitä huomattavasti aikaisemmin, jos ne olisivat saaneet sieltä Kelan kautta tietoja niistä ihmisistä, jotka tippuvat siihen pitkäaikaistyöttömyyteen”, Paatero sanoi ja lisäsi, että Pirkanmaan kokeilussa tietojenkäyttöä on kokeiltu.

Erityisesti Pirkanmaan työllisyyskokeilua on suorastaan ylistetty tuloksiltaan. Lue lisää: Kuntapomo toivoo hallitukselta täyskäännöstä työkokeiluista: ”Täydellistä hölmöläisten hommaa”

Lindströmin mukaan Pirkanmaan ja muidenkin alueiden kanssa käydään keskustelua siitä, miten tulevaa allianssimaailmaa rakentavalla tavalla edistetään. Hän huomautti, että millään uudistuksella ei muuteta kuntien roolia.

”Vaikka nämä kuntakokeilut nykyisellään eivät jatku, ne eivät valu millään lailla hukkaan. Sieltä voidaan ottaa ne hyvät käytänteet ja toimet ja viedä ne sinne allianssimalliin, ja suurin osa alueista on tähän lähtenyt mukaan. Kuntien rooli ei muutu millään lailla, paitsi niitten alueitten kohdalla, joilla on ollut tämä kuntakokeilu. Heillä oli väliaikaisesti näitä tiettyjä vapauksia, jotka nyt sitten poistuvat, koska ne eivät ole tulevan lainsäädännön mukaisia”, Lindström sanoi.

Oppositio nosti keskustelussa jälleen esiin myös huolia palvelujen rahoituksesta. Oppositio on huolissaan siitä, että palveluilta hupenevat rahat, kun myös sote tulee maakuntien vastuulle. Ministerin mukaan lähtökohta on, että rahoitus säilyy nykytasolla.

”Sen yleiskatteellisen määrärahan suuruuteen vaikuttaa tämmöinen kasvupalvelukerroin, jossa otetaan sitten huomioon muun muassa alueen työttömien määrä. Tarkoitus on se, että maakunnilla olisi jatkossa käytettävissään näihin työttömien palveluihin nykyistä vastaava rahamäärä”, Lindström sanoi.

Lindström myös huomautti, että asiakasryhmien palvelujen tarpeen arvioinnista vastaa maakunta, mutta yksittäisen asiakkaan palvelutarpeen voi arvioida myös palveluntuottaja. Järjestely on huomattu tarkoituksenmukaiseksi Pirkanmaan kokeiluissa.

”Maakunta arvioi, millaisia asiakasryhmiä sen alueella on, mitä palveluja alueen työmarkkinatilanne ja yritysten työvoiman tarve huomioon ottaen tarvitaan ja miten niihin kohdennetaan rahaa.”