Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla lakiesityksiä työttömien aktivoimisesta. Mallista on tulossa farssi, kertoo Talouselämä.

Mallissa työtöntä patistetaan olemaan aktiivinen saadakseen työttömyyskorvauksen: hänen pitää olla pätkätöissä tai osallistua työvoimapalveluiden tarjoamiin aktivointitoimiin. Jos näihin ei osallistu, menettää yhden korvauspäivän kuukaudessa eli vajaa viisi prosenttia työttömyysturvasta.

Tavoitteena on, että mallista tulee hallituksen esitys tänä keväänä ja sen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Akavan työelämänasioista vastaava johtaja Maria Löfgren on huolissaan STM:ssä valmisteilla olevasta aktiivimallista. Akava edustaa pääosin korkeakoulutettuja palkansaajia.

Löfgren huomauttaa, että itse aktiivisuuden vaatimus ei ole huono asia, siihen suuntaan työttömyysturvajärjestelmää pitäisi nimenomaan kehittää. Ongelma on vaihtoehtojen puute: joko olet pätkätöissä vähintään 18 tuntia neljän viikon ajan tai osallistut te-palveluiden tarjoamaan toimintaan viiden päivän ajan.

– Työpaikkoja, joihin voisi pätkätöihin päästä, ei ole niin paljon eikä aktiivitoimenpiteitä kyetä tarjoamaan kaikille, koska resurssit ovat niin vähäiset.

Löfgren huomauttaa, että korkeakoulutetuilla akavalaisille pätkätöiden löytäminen on vaikeaa. Toimialoissa on myös merkittäviä eroja. Pätkätöistä tunnetuilla humanististen töiden aloilla niiden saaminen voi olla helpompaa kuin esimerkiksi insinööri- tai diplomi-insinööri-aloilla.

– Olemme ehdottaneet, että päivärahatason voisi säilyttää olemalla itse aktiivinen työnhaussa, vaikka työtä ei löytyisi. Se olisi silti osoitus siitä, että henkilö pyrkii aktiivisesti työelämään.

Aktiivimallin valmistelusta vastaava hallitusneuvos Esko Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että oman aktiivisuuden määrittely ei ole yksinkertaista.

– Perusongelma on, miten arvioida ihmisten työnhakua niin, että ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. Joku voi naputtaa hakemuksen minne tahansa. Pitäisi arvioida, mitä on hakenut ja kuka on hakenut.

Salon mielestä viiden prosentin alenema työttömyysturvassa ei ole merkittävä.

– Jos työttömyys jatkuu, joka tapauksessa pitää hakeutua muihin kuin oman alan mukaisiin työtehtäviin. Jossain vaiheessa pitää lähteä jonnekin töihin.

Omaa aktiviisuutta puitu TEM:ssä, STM ei huomioi

TEM:ssä on keskusteltu oman aktiivisuuden huomioon ottamisesta. TEM:ssä on myös meneillään työttömyysturvan karensseihin liittyvä uudistus. Jos tarjotuista töistä tai aktiivitoimista kieltäytyy, menettää työttömyysturvaa.

TEM:ssä on pohdittu esimerkiksi sähköisen järjestelmän luomista, johon työtön voisi kirjata yrityksensä löytää itselleen sopiva työpaikka. Oma aktiivisuus estäisi työttömyysturvan menetyksen.

STM:n Salo huomauttaa, että asiasta on keskusteltu ja ministeriöiden virkamiehet kyllä ovat samoissa työryhmissä. TEM:llä ei kuitenkaan ole valmista mallia, joten STM ei voi sitä huomioida.

– Kun suunnitelmaa ei vielä ole, me emme voi huomioida sitä omassa lainvalmistelussamme.

Salo myöntää, että uudistuksien yhtäaikaisuus on perusongelma koko yhteiskunnassa tällä hetkellä.

– Teemme kaikkia muutoksia yhtä aikaa, tulee maakuntauudistus, te-palvelut muutetaan, rahoitus menee uusiksi. Tämä on ongelma, mutta se ei ole virkamiesten päässä syntynyt.

Te-palveluiden resurssit eivät riitä

Akavan Löfgren kiinnittää huomiota myös siihen, että on mahdotonta saada työvoimapalvelujen nykyiset resurssit riittämään niin, että kaikille työttömille voisi tarjota aktiivitoimenpiteitä.

STM:n Salo myöntää ongelman:

– Varmaan kaikille ei ole tarjolla palveluita tälläkään hetkellä, mutta tämä on se malli, mikä on päätetty. Muuta mallia ei ole.

Löfgrenin mukaan korkeakoulutettujen tarpeetkin ovat vähän erilaiset.

– Esimerkiksi ansioluettelon täyttämiskurssista ei välttämättä ole apua työllistymiseen.

Työvoimapalveluita ollaan parastaikaa uudistamassa TEM:ssä, koska ne on määrä siirtää kunnilta maakuntien hoitoon.

– Nyt ei ole edes mitään varmuutta, minkä tasoisia ja millaisia työvoimapalvelut ovat tulevaisuudessa ja millaisia aktiivitoimenpiteitä on jatkossa mahdollisuus saada.

Löfgrenin mukaan uhkana on, että luodaan byrokraattinen järjestelmä, jossa työtön ei enää tiedä, onko hänen omalla työnhaulla merkitystä ja kenelle.

Nykyinenkään järjestelmä ei huomioi aktiivisuutta, paitsi jos toimi on kirjattu työllistymissuunnitelmaan.

– Meidän työttömyysturvajärjestelmään on rakennettu sisään oletus, että työnhakijoiden itseensä ei voi luottaa. Se ei voi olla vallitseva ajattelutapa.

Lähde: Talouselämä