Ministeriön raportin mukaan kymmenien tuhansien suomalaisten pitkäaikaistyöttömien pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt työ- ja elinkeinoministeriön johtaja Tuija Oivo ja lääketieteen tohtori Raija Kerätär luovuttivat torstaina osatyökykyisten työllistämistä koskevan raporttinsa terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin) ja työministeri Jari Lindströmille (sin).

Raportin mukaan työttömien joukossa on runsaasti sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole todellisuudessa työkykyisiä. Vuoden 2018 alkupuoliskolla noin 81 000 pitkäaikaistyöttömästä työkyvyttömiä oli arviolta 27 000. Raportin mukaan heidän kuuluisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Suomen osatyökykyisten tai työkyvyttömien työttömien tarkkaa määrää ei tiedetä.

Työttömät ovat sairaampia kuin työssä käyvät, mutta he käyttävät vähemmän terveyspalveluita. ”Työttömyys näyttää olevan suurella osalla välivaihe työkykyisyyden ja työkyvyttömyyden välillä”, raportissa kerrotaan.

Vähintään noin 16 000 työttömän työnhakijan työkykyä voitaisiin kohentaa hoidoilla ja kuntoutuksella nykyisestään, mutta heidän tarpeitaan ei tunnisteta tavanomaisissa sote- ja työ- ja elinkeinopalveluissa, arvioidaan raportissa. Eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavat muun muassa mielenterveyden sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Raporttiin sisältyi Kelan sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksista arvioita antaville asiantuntijalääkäreille tehty kysely, jossa kysyttiin muun muassa, miksi työttömänä olleiden työkyvyttömyyseläkkeistä hylättiin 87 prosenttia, mutta työssä olleiden 31 prosenttia.

Kolmasosassa vastauksista epäiltiin pitkäaikaistyöttömien todellista sairastavuutta ja esitettiin, että työkyvyttömyyseläke on todennäköisesti toimeentulon kannalta edullisempi vaihtoehto kuin työttömyysetuus ja siksi sitä halutaan runsaasti hakea.

”Osassa lääkärien vastauksista tuli esille vastaajan väheksyvä ja negatiivinen asenne pitkäaikaistyöttömiä kohtaan.”

Vastauksista saattoi selvityshenkilöiden mukaan päätellä myös, että osalla asiantuntijalääkäreistä on varsin stereotyyppinen käsitys pitkäaikaistyöttömistä.

”Pitkäaikaistyöttömät nähtiin näissä vastauksissa usein päihdeongelmaisina, työhön huonosti motivoituneina, joilla on sosiaalisia ja elämänhallinnan ongelmia.”

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan selvityshenkilöt toteavat, että monialaisen yhteistyön pohjaksi olisi käynnistettävä työkykyohjelma, jolla lisättäisiin 2osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuutta2 ja varmistettaisiin heidän tarvitsemansa palvelut ja etuudet.

LUE MYÖS:

TE-virkailijalle maksetaan pian bonus tietyistä työttömistä: Hallitukselta miljoona TE-toimistojen tulospalkkioihin

Tutkimuslaitos: Suomen pitkäaikaistyöttömyyden lasku on ”tilastopuhdistus”

Työministeri Ylelle: Osa työttömistä pitäisi vapauttaa velvoitteesta hakea töitä