Uuden hallituksen työllisyystavoitteeseen pääseminen edellyttää työllisyystoimina paitsi porkkanaa myös keppiä, katsoo toimitusministeristön pääministeri ja keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä.

Hallitus lähtee tavoittelemaan 75 prosentin työllisyysastetta, mikä vastaa työllisten määrän kasvuna noin 60 000 henkilöä vuoden 2023 loppuun mennessä. Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallituksessa ovat sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp.

LUE MYÖS: ”Todella poikkeuksellinen tilanne” – Juha Sipilän ”täyskäsi” ihmetytti Ylellä

Aamupäivällä julkaistussa hallitusohjelmassa luetellaan joitakin työllisyystoimia, jotka liittyvät pikemminkin porkkanoihin. Hallitus aikoo muun muassa lisätä palkkatuen käyttöä merkittävästi, edistää paikallista sopimista ja nopeuttaa korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa. Lue lisää oheisesta faktalaatikosta.

Sipilä itse pitää paikallista sopimista äärimmäisen tärkeänä osana kokonaisuutta, ja sen valmistelussa on mukana myös yrittäjäjärjestö. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Sipilä yritti edistää paikallista sopimista myös omalla kaudellaan, ja hankkeen tyssääminen oli hänelle iso pettymys.

Sipilän mukaan hallituksella on olemassa nippu keinoja, joita voidaan tarkastella, jos työllisyystavoite ei näytä täyttyvän. Sipilä oli haluton paljastamaan, mitä keinot ovat, mutta huomautti, että hallitus seuraa tilannetta ja tarkastelee sitä jopa puolen vuoden välein.

LUE MYÖS: Ekonomisteilta heti tuomio: ”Täyttä utopiaa” – Näin Rinteen hallitusohjelma kiertää velanoton

Sipilän mukaan vuoden kuluttua ollaan paljon viisaampia sen suhteen, onko 30 000 työpaikkaa valtiovarainministeriön todentamana löytynyt. Jos on, voidaan taas edetä pykälä eteenpäin. Hallitus siis ankkuroi menolisäykset tähän tarkasteluun.

”Kova tavoite”

Hallitusohjelman mukaan työllisyystoimenpiteistä vähintään puolet pitää olla valmiina ensi vuoden elokuun budjettiriiheen mennessä.

”Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Hallitus ei tee työvoimapolitiikassa toimia, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman, että se tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia”, hallitusohjelmassa todetaan.

Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, jossa laaditaan esitykset työllisyystavoitteen saavuttamista tukevista toimenpiteistä. Sipilä totesi toimittajille, että liikkeelle lähdetään useammalla toimeksiannolla.

”Olemme kirjanneet niin, että mitään keinoja ei poissuljeta”, Sipilä huomautti.

Kolmikantaisen valmisteluun kuuluvat ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikallinen sopiminen.

Sipilän mukaan putkesta täytyy tulla paljon tavaraa, jotta työllisyystavoitteeseen päästään.

”Se on kova tavoite.”

Sipilä muistutti oman hallituksensa toimista, joita oli 80 kappaletta. Joukossa oli myös keppiä, kuuluisimpana lienee työttömyysturvan aktiivimalli, jonka leikkurin uusi hallitus nyt aikoo purkaa, mutta ei sittenkään välittömästi. Kirjaus muuttui luonnoksesta.

Nyt hallitusohjelmassa todetaan, että ”puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty”. Luonnoksessa kirjaus esiintyi ilman tarkennusta vastaavista toimenpiteistä. Muuttuneesta kirjauksesta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.

”Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan”, tänään julkistetun hallitusohjelman kirjaus jatkuu.

LUE MYÖS: Antti Rinteen 730 miljoonaa euroa: Näin suomalaisilta kerätään lisää veroja

”Liikaa keppimeininkiä”

Uusi Suomi kysyi Oodissa Sipilältä, miten uusi hallitus suhtautuu keppipuoleen.

”Niitäkin toimia tarvitaan, mutta annetaan nyt rauhassa työmarkkinajärjestöjen ja uuden hallituksen lähteä valmistelemaan niitä. Ensimmäiset keinothan pitää olla pöydässä jo budjettiriihessä.”

Voisiko STTK:n Antti Palolan ehdotus työttömyysturvan porrastamisesta olla yksi keino?

”Se on yksi asia, josta siellä työryhmässä nyt sitten keskustellaan.”

Palola on esittänyt aktiivimallin korvaajaksi mallia, jossa työttömyysturvan tasoa alennetaan maltillisesti loppua kohden. Esimerkiksi SAK ei ole innostunut ajatuksesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kuulunut aktiivimallin äänekkäimpiin vastustajiin. Hänelle keppitoimet eivät enää maistuisi.

”Meidän mielestämme tätä keppimeininkiä on ollut liikaa tähän asti, eikä meillä ole mitään näyttöä siitä, että keppi olisi erityisen tehokas työllistämiskeino. Kyllä minä ainakin itse näen, että tavallaan selkeät panostukset osaamiseen, työvoimapalveluihin, palkkatukeen ja muuhun todennäköisesti tuottavat parempaa tulosta”, Andersson sanoi Uudelle Suomelle Oodissa.

Andersson kuitenkin myöntää, että hallitusohjelmassa on linjaus siitä, että kaikkia keinoja voidaan tarkastella.

LUE MYÖS: Tässä on hallituksen ministerijako – Vihreille ja keskustalle näkyvät paikat, hallituksessa myös tiedeministeri

”Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle”, kirjauksessa todetaan.

Hallitusohjelmassa korostetaan myös, että työllisyystoimissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden kustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ohjelman mukaan suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on ryhmissä, joissa työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

”Työllisten määrää voidaan kasvattaa nostamalla jo maahan muuttaneiden työllisyysastetta, koulutusmahdollisuuksia parantamalla sekä vahvistamalla erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa. Työperusteisen maahanmuuton vahvistaminen edellyttää toimivia ja tasaveroisia pelisääntöjä työmarkkinoilla sekä niiden tehokasta ja kattavaa valvontaa”, hallitusohjelmassa todetaan.

Toinen osa kolmikantavalmistelun työllisyystoimenpiteistä valmistuu hallitusohjelman mukaan kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman käsittelyyn mennessä.

LUE MYÖS: Antti Rinteen vappusatanen kuihtui – 700 miljoonan euron lupaus muuttui Rinteen-Sipilän-malliksi?