Seuraavalla hallituksella on edessään erittäin vaikea tehtävä, kun se ryhtyy nostamaan työllisyysastetta 75 prosenttiin, arvioi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Talouselämän haastattelussa.

Entinen vasemmistopoliitikko ennustaa, että ensi hallituskaudella on luvassa työttömille runsaasti keppiä tai porkkanaa tai molempia.

Puolueet ovat vaalien alla taikoneet esiin työllisyysasteen nostamisen keinona rahoittaa miljardilupauksiaan. Saman luvun ovat lyöneet pöytään helmikuussa myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä valtiovarainministeriö (VM), joka katsoi, että Suomen tulisi tavoitella julkisen talouden vahvistamista yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla 2020-luvun loppuun mennessä. Tähän päästäkseen hallituksen on VM:n mukaan tehtävä kustannusten kasvua hillitsevä sote sekä päätettävä toimista, joiden avulla työllisyysaste voi nousta 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

TEM puolestaan katsoi, että helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on jo käytetty ja nyt tarvitaan vaikeitakin ratkaisuja.

Sundin mukaan ajatus työllisyysasteen nostamisesta on periaatteessa kannatettava, mutta vaalikeskustelussa se on muotoutunut pinnalliseksi hokemaksi. Hän huomauttaa myös, että usein toistuva vertailu Ruotsiin ei käy aivan yksi yhteen, koska laskentatapa on Ruotsissa hiukan erilainen.

Sund korostaa, että tehtävästä tulee vaikea. Juha Sipilän (kesk) pääministerikaudelta muistetaan monia kipeitä päätöksiä, kuten kiky ja työttömyysturvan aktiivimalli. Nyt Sund varoittaa, että seuraava hallitus on vielä vaativamman haasteen edessä.

"Tehtävä muodostuu todella hankalaksi", Sund sanoo Talouselämälle.

Sundin mielestä Sipilän hallituksen kaudella nähty neljän prosenttiyksikön "huikea nousu" perustui pääosin kansainvälisiin suhdanteisiin. Tästä hallitus ja oppositio ovat kiistelleet jo aiemmin, eikä tyhjentävää vastausta kysymykseen ole. Siis siihen, kuinka suuri osa työllisyyskasvusta on hallituksen ansiota.

"Nyt jos kansainvälisten suhdanteiden veto on pois, niin toimenpiteethän tulevat olemaan entistä hankalampia", Sund sanoo.

Sund huomauttaa, että helpot hedelmät on nyt poimittu ja työttömyyden rakenne käy yhä hankalammaksi, kun lähdetään nostamaan työllisyysastetta entistä korkeammalle.

"Kun katsotaan toimintaympäristöä ja työttömyyden sisältörakennetta, niin tämä on sellainen kaksin–kolminkertainen urakka verrattuna siihen, mikä on takana ja mikä tässä on tehty. Sehän tarkoittaa sitä, että toimenpiteitä vain yksinkertaisesti täytyy olla paljon, paljon enemmän."

Gallupeja johtava Sdp on ilmoittanut peruvansa Sipilän hallituksen aktiivimallin, jos pääsee johtamaan hallitusta. Ralf Sund on aiemmin kertonut ehdottaneensa aktiivimallia työryhmässä, joka pohti työttömyysturvan leikkauksia ja porrastuksia. Sundin mukaan juuri STTK ehdotti, ettei leikkaus tulisi työttömyysturvan varassa oleville automaattisesti, vaan se olisi mahdollista estää omalla aktiivisuudella.

LUE LISÄÄ: Ay-ekonomisti tunnustaa ehdottaneensa aktiivimallia: ”Pienetkin marjat on nyt poimittava – tilanne niin vakava”

Sund ei pidä aktiivimallin mahdollista purkamista dramaattisena asiana.

”Jos aktiivimalli puretaan, menetämme varmaankin joitakin tuhansia työpaikkoja."

Hän puolustaa yhä mallia kohtuullisena kompromissina ja muistuttaa, että tilastojen perusteella tiedetään, että taloudelliset kannustimet toimivat tiettyyn rajaan asti. Työtön alkaa hakea töitä, kun hänen työttömyysturvansa uhkaa heikentyä.

"Olen puolustanut ja jatkossakin tulen puolustamaan erilaisten taloudellisten insentiivien käyttämistä osana työvoimapolitiikkaa, vaikka se on tätä keppipolitiikkaa. Niiden täytyy olla jonkinlainen osa tätä kokonaisuutta", Sund sanoo.

Tarkkaa tietoa aktiivimallin vaikutuksista työllisyysasteeseen ei vielä ole, mutta Kela sekä sosiaali- ja terveysministeriö selvittävät asiaa tutkimushankkeessa.

Tulevan hallituskauden toimet jakautuvat Sundin arvion mukaan kahteen ääripäähän, työvoimapoliittisiin ja rakenteellisiin toimenpiteisiin. Ensimmäisiä voi kuvata pehmeiksi ja jälkimmäisiä koviksi.

Ensimmäiset toimivat palvelut edellä ja liittyvät porkkanoihin, kuten palkkatukeen, koulutukseen, työnvälityspalveluihin ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemiseen. Sundin mukaan Pohjoismaat, jotka ovat saavuttaneet yli 75 prosentin työllisyysasteen, kulkevat "palvelukylki edellä", mitä hän itse kannattaa.

”Siinä tulee linjavalinta, kumpaa painotetaan."

Sundin arvion mukaan Suomessa on noin 25 000 palkkatukityöllistettyä, kun Ruotsissa vastaava luku on 200 000.

"Okei, se maksaa. Sitten tullaan aina tähän budjettikysymykseen", hän sanoo.

Lue Ralf Sundin koko haastattelu aktiivimallista täältä (Talouselämän sivu) ja Sundin kommentit tulevasta hallituskaudesta täältä (Talouselämän toinen juttu).