Aktiivimalliin sisältyvä yrittäjälauseke voi lisätä keikkatöiden tekemistä merkittävästikin, arvioi Suomen Yrittäjät. Järjestön työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ei odota työttömien valtavaa ryntäystä varsinaiselle yrittäjäuralle, mutta suhtautuu positiivisesti yrittäjyyden ottamiseen yhdeksi aktiivisuuden muodoksi.

Aktiivimallin kanssa samaan aikaan eli 1. tammikuuta tuli voimaan myös työttömien neljän kuukauden yrittämisvapaus. Hellstén uskoo, että neljän kuukauden malli voi rohkaista pidempiaikaiseen varsinaiseen yrittäjyyteen, kun taas aktiivimalli kannustanee etenkin keikkayrittäjyyteen.

– Tämä voi lisätä sitä, että ihmiset alkavat myydä osaamistaan lyhyinä toimeksiantokeikkoina esimerkiksi laskutuspalveluita hyödyntäen, Hellstén arvioi aktiivimallia Uudelle Suomelle.

Vuoden alussa voimaan astunut aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana osoita riittävää aktiivisuutta. Sen voi uuden lain mukaan tehdä myös keikkaluonteisesti yrittäjänä. Silloinkin olisi ansaittava vähintään 241 euroa 65 maksupäivän aikana.

Samaan aikaan astui voimaan erillinen, yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä helpotus. Uudistuksen myötä työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtön saa kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa työttömyysetuuden menettämisestä. Mahdolliset yritystoiminnasta saadut tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovitellun päivärahan säännösten mukaisesti.

Suomen Yrittäjien Hellstén korostaa, että aktiivimalli ja neljän kuukauden yrittäjäkokeilu eivät ole suoraan kytköksissä toisiinsa, mutta ne vaikuttavat yhdessä. Hänen mukaansa aktiivimallin yrittäjyysmahdollisuus voi joissain tilanteissa olla jopa helpoin – tai ainoa – tapa täyttää aktiivisuusvelvoite.

– Työsuhteista työtä ei välttämättä ole kaikille tarjolla ja työvoimapalveluitakin voi olla tarpeeseen nähden liian vähän, Hellstén sanoo.

– Jos työtä ei löydy ja työvoimapalveluita ei ole, niin ostaisiko joku 250 eurolla osaamistasi lyhytaikaisesti? Se on yrityksillekin ehkä kiinnostavampaa, kun ei tarvitse ottaa työnantajavelvoitteita, mutta voi saada lyhyeen keikkaan työpanoksen.

Suomen Yrittäjät ei ollut mukana aktiivimallia esittäneessä alkuperäisessä työryhmässä, mutta jatkovalmistelussa järjestö piti tärkeänä, että yrittäjätyö on yksi vaihtoehto aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseen.

4 kuukauden malli, uudenlainen starttiraha?

Uudistuksista etenkin työttömien mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan on Suomen Yrittäjien mielestä ehdottomasti muutos parempaan. Vielä viime vuonna tilanne oli Hellsténin mukaan ”käytännössä mahdoton”, sillä yrittäjyyteen pyrkinyt työtön otti todella suuren riskin työttömyysturvansa menettämisestä.

– Nyt on mahdollisuus kokeilla itsensä työllistämistä yrittäjänä ilman pelkoa etuuden menettämisestä, Hellstén sanoo.

Tähän asti TE-toimisto on arvioinut yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuuden heti toiminnan alussa, mutta nyt arviointi tapahtuu vasta neljän kuukauden kohdalla. Päätoiminen yrittäjä ei voi saada työttömyysetuutta, mutta sivutoimisen yrittäjän on jatkossakin mahdollista saada soviteltua työttömyysetuutta. Sama koskee enintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti päätoimisena yrittäjänä toimivia.

Jos henkilö haluaa jatkaa yritystoimintaa, hän alistaa neljän kuukauden kohdalla toimintansa TE-toimiston arvioon, joka määrittää pää- tai sivutoimisuuden ja määrää työttömyysturvasta sen mukaisesti.

– Siellä on edelleen se riski, että oikeasti sivutoiminen toiminta arvioidaan päätoimiseksi ja ihminen ei voi saada työttömyysetuutta, mutta on neljä kuukautta huomattavasti parempi hetki arvioida asiaa kuin toiminnan aloitushetki, Hellstén arvioi.

Jos sivutoimiseksi tarkoitettu yritystoiminta arvioitaisiin TE-toimistossa päätoimiseksi ja tukien menetys uhkaisi, voi yritystoiminnan lopettaa yksinkertaisesti ilmoittamalla asiasta, mikäli kyse on yksityisestä elinkeinonharjoittajasta eli niin sanotusta toiminimiyrittäjästä, hän jatkaa.

Voiko työttömän mahdollisuutta kokeilla yrittäjyyttä pitää jonkinlaisena ”starttirahan” muotona? Miksei, mutta Hellstén huomauttaa, että nykyinen starttiraha pysyy käytössä. Työttömänä yrittäjyyttä käynnistävä voi hakea starttirahaa neljän kuukauden alkujakson päätyttyä, mikäli toiminta on siihen asti pysynyt sivutoimisena.

Jotkut työttömät voivat neljän kuukauden mallin avulla saada aiempaa paremman taloudellisen tuen yrittäjyyden aloittamiselle.

– Varsinkin jos on ansiosidonnaisella, he voivat saada tähän alkuun korkeamman toimeentuloetuuden, joka voi jatkua sen jälkeen starttirahana.

Aktiivimalli: Pakkoyrittäjyys vaihtoehtona muille velvoitteille

Neljän kuukauden malli antaa uudenlaisen vapauden työttömille yrittäjähalukkaille. Sen sijaan aktiivimallissa kannustin on hyvin erilainen: pakko. Siihen sisältyvä yrittäjävaihtoehto edellyttää vähintään 241 euron tienaamista yritystoiminnalla 65 päivän työttömyysturvajakson aikana, jos työttömyysturvansa haluaa säilyttää normaalitasolla.

Yrittäjätulolle ei Hellsténin mukaan tämän yhden työttömyysturvajakson osalta ole asetettu ylärajaa, joka veisi oikeuden työttömyysturvaan. Saatu tulo otetaan toki huomioon työttömyysetuuden sovittelussa, ja se siten vähentää etuuden määrää.

Hellsténin mukaan ei ole ”täysin epärealistista” ajatella, että uudet velvoitteet voisivat tuottaa myös päätoimisia yrittäjiä. Realistisempi näkymä on kuitenkin keikkatöitä yrittäjinä tai ammatinharjoittajina tekevien ihmisten lisääntyminen.

– Harva työttömistä varmaan osakeyhtiötä pistää pystyyn, vaan todennäköisemmin töitä tehdään ammatinharjoittajina, toiminimiyrittäjinä, hän sanoo.

Aktivoitumisen uskotaan yleisesti olevan hyväksi paitsi henkilölle itselleen myös kansantaloudelle.

– Positiivistahan se on, jos ihminen, joka ei tällä hetkellä ole lainkaan työllistynyt, pääsee jotain tekemään. Ja eiköhän valtaosa työttömistä lähtisi tekemään lisääkin keikkoja, jos näyttää siltä, että heidän osaamiselleen on yrittäjätyönä kysyntää.

Jos työtön päättää tehdä enemmän keikkoja hyödyntäen uutta neljän kuukauden sääntöä, mutta lopettaa toiminnan neljän kuukauden jälkeen, hänellä on Hellsténin arvion mukaan tuloedellytyksen täyttyessä aktiivisuutta osoitettuna parhaimmillaan kahden 65 päivän maksujakson ajalta. Siten hän voi saada työttömyysturvaa täysimääräisenä ainakin seuraavan täyden 65 maksupäivän jakson loppuun.

Hellsténin mukaan tällaisia toistuvia pikkuyrittäjyyden jaksoja voisi yhdistää työttömyysturvaan periaatteessa pysyvästikin.

Edellä käsiteltyjen lisäksi työttömyysturvaan ja työttömänä tienaamiseen liittyy erinäisiä rinnakkaisia pykäliä, kuten suojaosa. Työtön voi kuukaudessa ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa hänen työttömyysetuuteensa.

– Se, mikä kaikki vaikuttaa mihinkin, ei ole enää asiantuntijallekaan helppoa hahmottaa. Aikamoinen tilkkutäkki tämä etuuslainsäädäntö tällä hetkellä on, Hellstén toteaakin.

Päivitys 5.1.: Jutussa poistettu virheellinen väite, että aktiivimallissa yrittäjätyöllä pitäisi tienata tietty summa neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Hallituksen esittämää mallia yksinkertaistettiin lausuntokierroksen jälkeen niin, että aktiivisuuden voi osoittaa koko 65 etuuden maksupäivän jaksolla aiemmin esitetyn erillisen 4 viikon tarkasteluajan sijasta.