Helsingin käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1993 syntyneen miehen 25 päiväsakkoon Uber-kyytien tarjoamisesta. Lisäksi mies joutuu korvaamaan valtiolle Uber-kyydeistä ansaitsemansa rahat, yhteensä 12 250 euroa.

Tuomio on tiettävästi ensimmäinen, joka koskee kyytipalvelu Uberia Suomessa.

23-vuotias mies kertoi poliisin kuulusteluissa ajaneensa Uberin kautta tilattuja matkoja kolmen ja puolen kuukauden aikana. Mies ajoi Uberia toukokuusta elokuuhun.

Työpäiviä kertyi miehelle viikossa viidestä kuuteen. Tänä aikana hän otti vastaan 12 250 euron edestä kyyytipalkkioita, mikä tekee noin 3 500 euroa kuukaudessa.

Ansaitsemistaan matkakorvauksista hän oli maksanut ansiotuloverot verottajalle ja hoitanut matkojen aiheuttamat kustannukset. Uber oli ottanut välistä 20 prosenttia kyytipalkkioista.

Mies sanoi liittyneensä Uber-verkostoon käymällä yhtiön Suomen-toimistolla. Uber oli antanut miehelle ohjeen, ettei tämä tarvinnut erillistä taksilupaa kyytien tarjoamiseen. Uber-kuski oli aiemmin käynyt taksikurssin, muttei läpäissyt sitä.

Mies vetosi oikeudessa siihen, että hänen toimintansa ei ollut rangaistavaa, sillä hän oli luottanut Uberilta saamiinsa tietoihin eikä näin tiennyt rikkovansa Suomen taksilakia.

Ammattimaisuus harkinnassa

Käräjäoikeus joutui harkitsemaan taksilaissa määritellyn ammattimaisen henkilöliikenteen luonnetta. Laki nimittäin kieltää nimenomaan ammattimaisen henkilöiden kuljettamisen ilman voimassaolevaa taksilupaa.

Lisäksi oikeus pohti kyytien välityspalvelu Uberin luonnetta. Kyytien välittäminen on Suomessa täysin sallittua ilman erillistä lupaa. Lupa tarvitaan kuitenkin, jos kuljettaja ansaitsee rahaa kuljettaessaan matkustajia paikasta toiseen.

Toisin sanoen Uber-kyytien tarjoaminen on taksiluvan hankkineille sallittua. Nyt tuomitulla miehellä ei kuitenkaan ollut taksilupaa toiminnalleen, joten hänen toimintansa katsottiin rikkovan taksilakia.

Oikeus tuli johtopäätökseen, että miehen olisi pitänyt selvittää tarkemmin toimintansa lainmukaisuus eikä luottaa pelkästään Uberin kertomaan. Tässä kohden painoi erityisesti miehen käymä taksikurssi.

Uber-kuskin todettiin myös odotelleen kyytejä ja tarjonneensa niitä aktiivisesti Uber-sovelluksen kautta. Mies ei tuntenut kyyditettäviä henkilöitä. Hänellä ei myöskään ollut touko-elokuussa muita tuloja.

Tämä täytti luvattoman taksiliikenteen harjoittamisen tunnusmerkit. Mies tuomittiin tästä rikoksesta 25 päiväsakkoon. Tuomiolla ei vielä ole lainvoimaa, sillä siitä voidaan valittaa hovioikeuteen.

Vähennetäänkö kulut rikoshyödystä?

Päiväsakkoihin tuomittu mies vaati oikeudessa, että hänen ansaitsemastaan rikoshyödystä vähennettäisiin Uber-kyytien tarjoamisesta koituneet polttoainekulut ja auton huoltokulut sekä verottajalle maksetut pidätykset ansaitusta tulosta.

Korkein Oikeus on aiemmin linjannut, että rikollisen toiminnan valmistelusta tai toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ei voida vähentää rikoksella saadusta hyödystä.

Oikeudessa on käsitelty aiemmin esimerkiksi sitä, pitääkö murtomiehen saamasta rikoshyödystä vähentää tiirikan valmistuskustannukset tai huumausaineista niiden sisältämien kemikaalien hankintahinnan. Korkeimman Oikeuden mukaan ei pidä.

Näin ollen myöskään Uber-kuskin polttoainekustannuksia tai auton huoltokustannuksia ei vähennetty rikoshyödystä, sillä ne syntyivät rikoksen toimeenpanosta, oikeus linjasi.

Rikoksella hankittu hyöty ei myöskään ole verotettavaa tuloa, vaikka hyödystä olisi maksettu asianmukaiset verot ja maksut. Oikeus ei siis vähentänyt myöskään veroja miehen saamista Uber-palkkioista.

Kaikkiaan oikeus katsoi miehen hankkineensa luvattomalla taksiliikenteellä rikoshyötyä yhteensä 12 250 euroa kolmen ja puolen kuukauden aikana. Tämä tuomittiin menetettäväksi valtiolle.

Lisäksi miehen saamista 25 päiväsakosta kertyi maksettavaa 150 euroa.

Tuomiolla ei vielä ole lainvoimaa, sillä asianosaiset voivat valittaa siitä hovioikeuteen.

Juttua on muokattu 7.4. kello 16.15. Korjattu käräjäoikeuden tuomitseman miehen ikä.