Suomalaiset aikuiset ovat tulevaisuudessa nykyistäkin lihavampia, jos lasten ja nuorten elintapoja ei saada muutettua radikaalisti. Paljastava merkki tästä on diabeteksen kehittyminen jo nuorille aikuisille, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja Tiina Laatikainen Uudelle Suomelle.

-Suomalaisista on tulossa nykyistäkin lihavampi kansa, ellei lihavuusepidemiaa saada kuriin, Laatikainen toteaa THL:n uuteen tutkimukseen tukeutuen.

Nykyisin suomalaisaikuisista noin viidennes on lihavia - siis ylipainoisia, joiden painoindeksilukema on yli 30. Laatikainen kuitenkin pelkää, että nykyiset leikki-ikäiset, koululaiset ja nuoret ovat menossa vielä pahempaan suuntaan.

Vuosina 2007-2009 kerätyn tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes leikki-ikäisistä ja alakouluikäisistä on ylipainoinen, yläkouluikäisistä joka neljäs.

-Nuorista jo neljännes on ylipainoisia, ja hyvin todennäköisesti he tulevat olemaan meidän lihavia aikuisiamme.

-Jos ylipainon kehittyminen alkaa jo leikki-iässä, se indikoi aikuisiän lihavuutta. On tärkeää, että lihavuuskehitys saataisiin pysäytettyä, etteivät terveysongelmat alkaisi jo nuorilla aikuisilla, Laatikainen selittää.

Paha merkki nuorten lisääntyvän lihavuuden seurauksista on kakkostyypin diabeteksen yleistyminen nuorilla aikuisilla.

-Suomessa diabetes on perinteisesti ollut keski-ikäisten ongelma. Nyt se kehittyy yhä aikaisemmin, jo aikuisiän alussa, Laatikainen ihmettelee.

Lasten ja nuorten lihavuuskehityksen syy on selvä: perheestä opitut huonot elämäntottumukset.

-Ylipaino indikoi elämäntapaa, jossa liikutaan liian vähän ja syödään huonosti, ja lapsethan ottavat mallia aikuisista. Tutkimuksessa näkyy, että perheen elämäntavat peilautuvat suoraan lapselle.

Yhtä simppeli - ajatuksena - on myös ongelman ratkaisu. Laatikaisen mukaan perheissä pitäisi syödä enemmän kasviksia ja vähemmän rasvaa sekä sokeria, ja harrastaa enemmän liikuntaa.