Britannian elinkeinoelämä kiittelee sopimuksettoman EU-eron välttämistä, mutta vaatii poliitikoilta nopeita päätöksiä. Suomessa yritysten on tärkeää säilyttää brexit-kriisivalmius, sanoo Keskuskauppakamarin Timo Vuori.

Euroopan johtajat sopivat viime yönä siirtävänsä Britannian EU-eroa runsaan puolen vuoden päähän niin sanotulla joustavalla lisäajalla.

Määräpäivän siirtyminen lokakuun 31. päivään on kerännyt Britanniassa kiitosta ja kritiikkiä. Tämän viikon perjantaina uhanneen kovan brexitin välttäminen on yrityksille hyvä uutinen, mutta sovitun lisäajan pituus huolettaa monia.

Mitään selkeää päivämäärää brexitin toteutumisesta ei tällä hetkellä ole. Se toteutuu, kunhan maan parlamentti saa erosopimuksen läpi. Ja jos näin ei tapahdu ennen 22. toukokuuta, Britannian on järjestettävä eurovaalit.

Kova brexit on edelleen mahdollinen, joko lokakuun lopulla tai mikäli britit eivät halua eurovaaleihin osallistua aikaisemmin kesäkuun 1. päivänä.

”Kova Brexit voi edelleenkin tapahtua lähikuukausina ja hyvinkin lyhyellä varoitusajalla”, muistuttaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Vuori jatkaa, että Britannia voi halutessaan vaikka huomenna ilmoittaa jättävänsä EU:n ilman erosopimusta, jolloin kova Brexit toteutuisi jo 1. toukokuuta.

”Toki Britannia tuskin niin tekee, sillä senkään talouden etu ei missään nimessä ole kova brexit.”

Epävarmuus ja epätietoisuus brexitin toteutumisesta tai sen ajankohdasta on nyt suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Se on myrkkyä yrityksille, sillä brexitin kohtalo vaikuttaa olennaisesti liiketoimintaan ja siihen liittyviin päätöksiin.

Tilanne piinaa yrityksiä Suomessa ja Euroopassa, mutta ennen kaikkea Britanniassa.

Pidemmän lisäajan vuoksi konservatiivien ja työväenpuolueen paine löytää brexitissä yhteinen sävel uhkaa olla aiempaa pienempi. Erityisesti yrityksissä toivotaan yhteiseen ääneen mahdollisimman nopeita ratkaisuja.

Brittilehti Guardian kokosi maan elinkeinoelämän edustajien reaktioita uuteen brexit-jatkoaikaan.

Brittiteollisuutta edustavan Make UK -järjestön toimitusjohtaja Stephen Phipsonin mukaan pienemmät yritykset ovat vaarassa mennä nurin pitkän lisäajan vuoksi. Moni yritys on lainannut pääomaa maaliskuun brexit-päivään valmistautumiseen. Varoja on käytetty raaka-aineiden ja komponenttivarastojen kasaamiseen.

Britannian teollisuus osti maaliskuussa raaka-aineita ja tavaraa ennätystahtiin. Taustalla oli huoli niin sanotusta kovasta brexitistä, jonka vaikutus tuontitavaran saatavuuteen olisi ollut mittava. IHS Markitin ostopäällikköindeksin osaluku tehtaiden sisäänostojen vauhdista kohosi maaliskuussa räjähdysmäisesti kaikkien aikojen lukemaan 66,2.

Britannian bisnesenkeleitä edustavan järjestön toimitusjohtaja Jenny Tooth varoittaa, että erityisesti pienemmät yritykset voivat menettää merkittäviä rahoittajia jatkuvan epävarmuuden vuoksi.

”Potentiaalinen menetys Manner-Euroopasta tulevissa investoinneissa uhkaa synnyttää Britanniaan valtavan investointivajeen”, hän toteaa.

Lontoon kaupungin Catherine McGuinnes puolestaan pelkää yritysten jatkavan työpaikkojen siirtämistä pois Lontoosta yhä jatkuvan epävarmuuden vuoksi.

”Epävarmuus sitoo yritysten käsiä. Isompia päätöksiä koskien rekrytointeja, laajennuksia ja investointeja ei haluta tehdä.”

Luottoluokittaja Moody’sin mukaan Britannian luokitusnäkymä pysyy kovan brexitin torppaamisesta huolimatta negatiivisena. Se pitää loppuvuodelle jatkuvaa epävarmuutta vahingollisena maan taloudelle.

”Viivästys lokakuulle todennäköisesti huomattavasti haittaa investointeja, jotka ovat laskeneet jo neljän vuosineljänneksen ajan”, Moody’s toteaa.

Englannin keskuspankki arvioi helmikuussa brexitin maksaneen Britannialle kesäkuusta 2016 alkaen noin 55 miljardia puntaa eli lähes 64 miljardia euroa. Bkt-kasvusta on brexit-prosessin vuoksi menetetty noin kaksi prosenttiyksikköä.