Asuntomarkkinoiden keskeinen teema juuri nyt on asuntolainoitukseen erikoistuneen Hypon mukaan raju rakennusbuumi. Silti Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että rakentamisessa riittää urakkaa vielä vuosiksi eteenpäin.

–Edellisvuosien kuoppa oli niin syvä, että asuntoja tarvitaan kasvukeskuksissa niin paljon, että rakentamisessa on urakkaa vielä vuosikausiksi. On tärkeä muistaa, että riittävä rakentaminen on ainoa keino torjua Tukholman-tautia, jossa asuntojen hinnat karkaavat tavallisten palkansaajien ulottumattomiin, hän sanoo videohaastattelussa.

Hypon asuntomarkkinakatsauksen mukaan vuoden 2016 lopulla valmistui 30 prosenttia enemmän uusia asuntoja, ja tänä vuonna nähdään 2000-luvun ennätys. Kompaktit kerrostaloasunnot määräävät nyt asuntomarkkinoiden suunnan ja sävyn: niihin nivoutuvat ensiasunnonostajat, asuntosijoittajat ja kaupungistuminen.

–Kasvukaupunkien kompaktit kerrostalokohteet viedään käsistä jo ennen ensimmäistä näyttöä. Erityisesti ruutukaava-alueen asunnot sekä liikenteen solmukohdat kiinnostavat, Brotherus kommentoi.

Hän kuvailee asuntomarkkinoiden tilaa edelleen hauraaksi, mutta suunta on myönteinen.

–Lisäksi asuntomarkkinoilla on tapahtunut muutamia rakennemuutoksia. Pienten asuntojen kysyntä jatkuu ja kasvaa. Nyt hallituksen päätös siirtää opiskelijat asumistuen piiriin voi sekoittaa yliopistokaupunkien asuntomarkkinoita. Toisekseen pienet asunnot ovat päätyneet asuntosijoittajien taskuun. Se tarkoittaa sitä, että monelle ensiasunnon ostajalle se ensimmäinen porras on nyt täyteen varattu. Ja se on vaikuttanut koko asuntokauppaa. Uusi tulppa, Brotherus toteaa.

Hypon katsauksen mukaan asuntomarkkinoiden suurin riski liittyy ulkoiseen iskuun, mutta ”kotimaan kommellukset” ovat myös mahdollisia.

–Nyt ei kaivata kapuloita suurten kaupunkien kehitykseen aluepolitiikalla tai vuokrasääntelyn viimeisillä virheillä. Vaarallinen signaali nähtiin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sekoittaessa soppaa Malmi-lausunnoilla, katsauksessa varoitetaan.