Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) nostaa esiin muutoksen EU:n alueelle tulevissa turvapaikanhakijoissa. Irak ei yllä enää kolmen kärkeen yleisimpiä lähtömaita tarkasteltaessa. Sen sijaan kärkikolmikkoon on noussut Venezuela.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston mukaan vuonna 2018 eniten turvapaikanhakijoita EU:n alueelle tuli Syyriasta (13 prosenttia) ja toiseksi eniten Afganistanista ja Irakista (molempien osuus seitsemän prosenttia). Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana tärkeimmät lähtömaat ovat olleet Syyria (kahdeksan prosenttia) sekä Afganistan ja Venezuela (molempien osuus seitsemän prosenttia).

”Venezuelan kansalaiset tekivät noin 18 400 turvapaikkahakemusta, noin kaksi kertaa niin paljon kuin vastaavana aikana vuonna 2018, kun taas Kolumbian kansalaiset jättivät kolme kertaa niin paljon hakemuksia. Lisäystä turvapaikkahakemusten määrissä nähtiin myös El Salvadorin, Hondurasin, Nicaraguan ja Perun kansalaisten osalta”, tukivirasto totesi tiedotteessaan kesäkuussa.

Viraston mukaan turvapaikkahakemusten määrä väheni viime vuonna kolmantena peräkkäisenä vuonna EU-maissa ja on nyt kriisiä edeltäneellä tasolla. Kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana EU-maissa rekisteröitiin kuitenkin 11 prosenttia suurempi määrä hakemuksia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Viraston mukaan on liian aikaista arvioida, ovatko viimeaikaiset suuntaukset osoitus merkittävästä pitkäaikaisesta muutoksesta.

LUE LISÄÄ: Matteo Salvini esti Italian oman aluksen rantautumisen Sisiliaan: ”Jokaisella siirtolaisella oltava osoite muualla EU:ssa”

Haavisto nosti Venezuelan esiin puheessaan suurlähettiläspäivillä. Hän huomautti, että Latinalaisen Amerikan asiat ylittävät vain satunnaisesti Suomen uutiskynnyksen ja muisteli kesällä pidettyä Venezuelan demokratian tukemista käsittelevää kokousta Perun Limassa.

”Joskus täällä unohtuu, miten mittava Venezuelan kriisi on: yli 1,2 miljoonaa pakolaista Kolumbiassa, miljoona Perussa. Kriisin jatkuminen kuormittaa myös naapurimaita ennennäkemättömällä tavalla, Venezuelan omien kansalaisten tilanteesta puhumattakaan. Mutta vielä hämmentävämpi on tieto, että EU:n alueelle tulevissa turvapaikanhakijoista venezuelalaiset ovat nyt kolmen suurimman hakijamaan joukossa, heti Syyrian ja Afganistanin jälkeen”, Haavisto sanoi puheessaan.

”Näistä turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Espanjaan. Kun haluamme vaikuttaa Eurooppaan kohdistuvan pakolaisuuden juurisyihin, Venezuelan kriisi kuuluu tähän kategoriaan.”

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan yli 4 miljoonaa venezuelalaista on jättänyt maansa, joten kyse on yhdestä maailman suurimmista pakolaiskriiseistä lähihistorian aikana

LUE MYÖS: Ulkoministeri Haavisto ärähti suurlähettiläille epäasiallisesta käytöksestä: ”Salailun ja hyssyttelyn aika on nyt ohi”

Haavisto sanoi, että puuttuminen konfliktien alkusyihin on äärimmäisen tärkeää, koska konfliktit jarruttavat maiden kehitystä, lisäävät ihmisoikeusongelmia sekä tuottavat siirtolaisuutta ja pakolaisuutta.

Haaviston mukaan Antti Rinteen (sd) hallituksen keskiössä on Afrikka-politiikka ja hallitusohjelmassa sitoudutaan laajan Afrikka-strategian valmisteluun.

”Euroopan ja Suomen ei ole mahdollista jättää Afrikkaa huomiotta. Hallitusohjelma lähtee siitä, että haluamme päivittää Suomen, Euroopan ja Afrikan suhteita tasa-arvoisempaan asetelmaan. Emme halua puhua vain kehitysyhteistyöstä tai maahanmuutosta, vaan myös kaupasta ja laajemmasta poliittisesta yhteistyöstä. Suomen on näyttävä ja oltava aktiivisempi toimija kaikkialla Afrikassa.”

Pääministeri Rinne viittasi omassa puheessaan EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan. EU:ssa on yritetty jo pitkään sopia yhteisestä mallista ottaa vastaan turvapaikanhakijoita.

”Suomi on viimeisten viikkojen aikana pyrkinyt edistämään sellaisen väliaikaisen järjestelyn syntymistä, jossa riittävän suuri enemmistö jäsenvaltioista osallistuu Välimeren ylittäneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja hakemusten käsittelyyn”, Rinne sanoi puheessaan.

”Seuraavalta Euroopan komissiolta tarvitaan uusia maahanmuuttopolitiikan esityksiä. Jo sitä ennen on rahoituskehysneuvotteluissa käsiteltävä kysymystä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kustannusten oikeudenmukaisesta jaosta ja jäsenvaltioiden osallistumisesta.”

EU-maat sopivat sisäisten siirtojen ohjelmasta sen jälkeen, kun syksyllä 2015 Kreikkaan ja Italiaan saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita. Muut EU-maat sitoutuivat solidaarisuudesta vastaanottamaan osan Kreikan ja Italian turvapaikanhakijoista. Suomi ehti vastaanottaa noin 2000 Italiaan ja Kreikkaan tullutta turvapaikanhakijaa, kunnes sisäisten siirtojen ohjelma päättyi.

LUE LISÄÄ: Saksalaisministeriltä avaus pakolaistilanteen hoitamiseen: ”Berliini osallistuu merkittävällä panoksella”

Kova ulostulo hallituksen sisältä: ”Keskustan ei pidä olla hallituksessa, joka tekee holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa”

Hallitus: Suomi ottaa vielä 5 turvapaikanhakijaa Maltalta – Sitten sisäiset siirrot laitetaan jäihin

Hallitus vahvisti: Suomi ottaa 8 turvapaikanhakijaa Italiasta – Tavoitteena edistää EU:n sisäisiä siirtoja

Italian Salvini harkitsee sotalaivojen käyttöä Välimerellä – sulki ”Euroopan suurimman” siirtolaiskeskuksen

LUE SEURAAVAKSI:

Ministeri Sanna Marinilta hurja ehdotus: ”4 päivän työviikko ja 6 tunnin työpäivä – Seuraava askel”

Ministerin avaus 6 tunnin työpäivästä epäilyttää hallituskumppaneita – Antti Kurvinen eri linjalla: ”Pikemminkin työtä pitää Suomessa lisätä”