Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen ensimmäisestä budjettiriihestä saatiin lista työllisyystoimia, joihin kohdistui erityisiä odotuksia etukäteen. Listassa on 25 kohtaa.

Voit katsoa koko listan jutun lopusta.

Toimien pohtiminen jatkuu työryhmissä. Niiltä odotetaan merkittäviä lisätoimia, joilla hallitus aikoo päästä tavoittelemaansa 75 prosentin työllisyysasteeseen. Se tarkoittaa noin 60 000 lisätyöllistä Suomeen.

Nyt julkistetun työllisyyspaketin keskeiset osat on valmisteltu niin ikään näissä työryhmissä, jotka ovat työministeri Timo Harakan (sd) johtaman ministeriryhmän alatyöryhmiä. Kolmikantaisia työryhmiä on seitsemän ja ne jatkavat työllisyystoimien valmistelua kevään kehysriiheen. Työmarkkinajärjestöt ja Suomen Yrittäjät ovat edustettuina kaikissa työryhmissä.

Hallitus lisää ensi vuoden budjetissa työllisyyden, kansainvälisten osaajien houkuttelun ja kotouttamisen määrärahoja vaalikaudelle lähes 300 miljoonalla eurolla.

Työnhaun palveluita uudistetaan aiempaa henkilökohtaisemmiksi. Työnhakijalle tarkoitetut palvelut ja sovittava työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan.

”Työllistymissuunnitelmasta on tarkoitus tehdä keskeinen työkalu työtä etsivälle. Se auttaa havaitsemaan osaamistarpeet ja ohjaamaan työnhakijan nykyistä täsmällisemmin esimerkiksi oikeaan koulutukseen”, työministeri sanoo tiedotteessa.

Työnhakijan on sitouduttava yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan ja sen edellyttämiin työnhakuun tai palveluihin. Mallia jatkovalmistellaan kevään kehysriiheen.

”Yksilöllisen työnhaun tuen periaate on, että velvoitteet ovat entistä kattavammat, mutta inhimillisemmän.”

Jotta palvelujen parantaminen on mahdollista, TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan neljän vuoden aikana yhteensä 51 miljoonan euron lisämäärärahalla, joka käytetään pääasiassa henkilöstön lisäämiseen. Digitaalisiin palveluihin varataan 10 miljoonan euroa. Digipalvelujen tueksi on valmistumassa laaja digitaalinen Työmarkkinatori-alusta.

Rinteen hehkuttama palkkatuki uudistuu

Byrokraattiseksi koettu palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Aikaisemmissa tutkimuksissa palkkatuki on koettu tehokkaaksi nimenomaan yrityksissä, ei niinkään kolmannella sektorilla. Palkkatukea on aiemmin työllisyyskeinona hehkuttanut etenkin pääministeri Rinne. LUE LISÄÄ: Rinne hehkutti jopa 20 000 lisätyöllistä – Tutkijalta kylmä arvio palkkatuesta: ”Ei ole realistista”

”Uudistuksen tavoitteena on, että työllistettävän tukikausi on aidosti reitti pidempiaikaiseen työsuhteeseen. Siksi osaksi palkkatukea kytketään osaamistarpeiden tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen.”

Nykyinen kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan avoimille työmarkkinoille siirtymisen tueksi siten, että työnhakija saa palkkatuen lisäksi kattavan yksilöllisen tuen, työkyvyn kartoituksen ja muut tarvitsemansa palvelut. Uudistus tulee voimaan syksyllä 2020.

Palkkatukeen varataan ensi vuoden budjetissa reilut 77 miljoonaa euroa, joka on 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.

Esimerkiksi Ruotsissa työllisyydenhoidon panostuksista noin puolet käytetään palkkatukeen, kun vastaava osuus Suomessa on nykyisellään viitisen prosenttia. Tosin tutkijan mukaan palkkatuen byrokratiapoistojen epäillään johtaneen Ruotsissa palkkatuen tehokkuuden heikentymiseen.

Hallitus käynnistää lisäksi yksinyrittäjien ja mikroyrittäjien tukemiseksi rekrytointitukikokeilun, jonka tavoitteena on alentaa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä. Kokeilu on tarkoitus käynnistää 1.8.2020.

Täydennys-, muunto- ja rekrytointikoulutuksia vahvistetaan neljällä miljoonalla vuonna 2020.

Ylistetyt kuntakokeilut jatkuvat

Hallitus jatkaa kuntakokeiluja, joista saavutettiin hyviä tuloksia viime kaudella. Juha Sipilän (kesk) hallitus kuitenkin lopetti kokeilut maakuntauudistuksen takia. Järjestämisvastuu oli siirtymässä maakunnille, joten kuntien ei voitu antaa jatkaa kokeiluja. Tämä hämmensi esimerkiksi Tampereella, missä tuloksia oli ylistetty. LUE LISÄÄ: Tampereen ylistetty työllisyyskokeilu päättyy jo joulukuussa? – ”Siirtää työttömät hallinnosta toiseen”

Uusi Suomi kertoi kokeilujen jatkumisesta jo ennen budjettiriihtä. LUE LISÄÄ: Työministeri Harakalta tuli jo paljastus – Työtön, varaudu ainakin näihin toimiin

Kokeiluissa kohderyhmään kuuluvan työnhakijan työvoimapalvelut siirretään kokeilukunnille. Kokeilujen tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Keskeistä on eri alojen kuten työllisyyden, terveydenhuollon ja koulutuksen voimavarojen yhdistäminen.

”Kunnat ovat jo nyt keskeisiä toimijoita työllisyyden edistämisessä, ja esimerkiksi Tampereen kokeilussa on saavutettu merkittäviä tuloksia keskimääräisen työttömyysjakson lyhentymisessä. Jatkossa tavoittelemme näiden samojen vaikutusten alueellista levittämistä.”

Kokeilujen tuloksellisuutta seurataan tutkimusperusteisesti.

Hallitus toteuttaa osatyökykyisille suunnatun työkykyohjelman. TE- ja sote-palveluissa käynnistetään kokeiluhankkeet työkykypalvelujen kehittämiseksi. Työkykykoordinaattoreiden määrää TE-toimistoissa lisätään 20 henkilötyövuodella. T yökykyohjelman toimeenpanoon varataan kolmelle vuodelle yhteensä 33 miljoonaa euroa.

Maahanmuuttajien työllisyys halutaan nousuun

Hallitus käynnistää työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun. Tavoitteena on päästä hallituskauden aikana tilanteeseen, jossa työperäiset oleskeluluvat käsitellään kuukauden määräajassa.

Hallitus lisää oleskelulupamenettelyjen resursseja 20 henkilötyövuodella ja osoittaa oleskelulupien käsittelyyn miljoonan euron lisäresurssit.

Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllisyyden edistämiseen lisätään 11 miljoonaa euroa ensi vuonna kuluvaan vuoteen nähden. Varoilla laajennetaan kuntien moniammatillista osaamiskeskustoimintaa ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapisteiden palveluita sekä laaditaan työelämän monimuotoisuusohjelma maahanmuuttajien rekrytoinnin tueksi.

Hallitus aikoo vahvistaa kansainvälistä rekrytointia hankkeessa, jonka tueksi luodaan kansainvälisen rekrytoinnin malli. Tarkoitus on houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia ja heidän perheitään Suomeen. Kansainvälisen rekrytoinnin kehittämiseen varataan 5,5 miljoonan euron lisäpanostukset.

Työperäisen maahanmuuton tehtävät siirretään sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Vuoden kuluttua hallituksella tulee olla osoittaa 30 000 uutta työpaikkaa vastaavat toimenpiteet. Nyt päätetyn työllisyyspaketin vaikutusarvioita työstetään syksyn aikana työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä. Hallitus päätti lisäksi budjettiriihessä tutkijaryhmän, jonka tehtävänä on selvittää työllisyyttä ja työllisyysasteen nousua edistäviä keinoja.

Ex-työministeriltä nyt pelkkiä kehuja

Sipilän hallituksen työministeri Jari Lindström (sin) nostaa esiin joitakin Rinteen hallituksen työllisyystoimia Puheenvuoron blogissaan. Hän piti itse esillä osatyökykyisille suunnattua työkykyohjelmaa ja palkkatukea viime kaudella ja kiittää niiden edistämistä.

”Olen tämän takana! Kiitos”, Lindström sanoo työkykyohjelmasta.

”Tuossa on paljon hyvää ja juuri sitä, mitä olen pohtinut itsekin. Toistan kuitenkin sen, että määritelkää kriteerit kalleimmalle palkkatuelle, Rinteen hallitus”, Lindström kirjoittaa blogissaan palkkatuesta.

Entinen työministeri pitää hyvänä kirjauksena myös kuntakokeilujen jatkamista.

”Tässä on ilmiselvästi tunnistettu edellisten kokeilujen plussat ja kasvupalvelu-uudistuksen hyvät kokemukset”, Lindström toteaa.

Entinen työministeri aikoo jättää kritiikin toiseen kertaan. Lyhyesti hän kuitenkin huomauttaa, että alijäämä kasvaa, autoilu kallistuu ja verotus kiristyy keskituloisilta. Lindströmin mielestä hallituksen riski kannattaa, jos tukitöistä tai välityöstä pääsee palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille.

”Mutta on myös olemassa se riski, että talous sakkaa, yritykset eivät voikaan työllistää toivotulla tavalla ja olemme taas kotimarkkinoiden varassa. Silloin tavoite 75 % työllisyysasteesta ja 60 000 uudesta työllistyneestä karkaa sinne minne pilvetkin - kauas.”