Ammatillisten keskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n hallitukset ottavat tiedotteissaan kantaa ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen. Vääntö työaikaa pidentäneiden kiky-tuntien jatkosta on synnyttänyt poikkeuksellisen vaikean työmarkkinarähäkän.

”Työnantajapuoli on maalannut itsensä ideologisista syistä nurkkaan ja ajaa maata laajoihin työmarkkinahäiriöihin”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Sekä SAK että STTK ihmettelevät sitä, että työnantajapuoli takertuu kilpailukykysopimuksessa eli kikyssä sovittuun 24 tunnin työajan pidennykseen.

”Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ’maailman tappiin’”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo.

LUE MYÖS:

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät hiljattain sopimukseen työehdoista. Kiky-tunnit poistuvat teknologiateollisuudesta. Niistä oli alalla säädetty lisäpöytäkirjalla.

”Tähän asti erityisesti työnantajapuoli on nähnyt, että viennin avaus viitoittaa ja on mallina muille sopimusaloille. Nyt työnantaja on luopunut itse markkinoimastaan periaatteesta ja takertuu kiky-tuntien kirjaustapojen erilaisuuteen ja niiden vaikutukseen kilpailukykyyn. Kumpikin perustelu ontuu”, sanoo puolestaan SAK tiedotteessaan.

STTK kritisoi myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n roolia.

”EK luopui itse keskitetyistä sopimuksista eikä vientimallista ole sovittu. Neuvottelut ovat nyt toimialakohtaisia ja jokainen liitto asettaa tavoitteensa omista lähtökohdistaan. Päänavaus on tärkeä, mutta se ei sido muita aloja. Tämä tuntuu työnantajilta unohtuneen”, Antti Palola sanoo.

Teollisuusliitto, Paperiliitto sekä Ammattiliitto Pro ovat julistaneet lakonuhan eri sektoreille 27. tammikuuta alkaen. Toteutuessaan lakot kestäisivät kaksi viikkoa. EK:n alustavan arvion mukaan kahden viikon työtaisteluiden välitön bruttokansantuotetta alentava vaikutus olisi 500-600 miljoonaa euroa. Liikevaihdolla mitattuna menetys olisi EK:n mukaan paljon suurempi, jopa 1,5-2 miljardin euron suuruusluokkaa.

”Kiky-työajan pidennys sovittiin pysyväksi ja sellaisena sen tulee säilyä”, linjasi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tänään maanantaina.

LUE MYÖS: