Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää viranomaisten maalittamista vakavana asiana. Maalittamisesta on kyse, jos viranomainen joutuu henkilökohtaisen hyökkäyksen kohteeksi sen sijaan, että pysyttäisiin asioiden kritisoimisessa.

Yksikönpäällikkö Ville Cantell ulkoministeriöstä määrittelee maalittamista Ylelle. Usein pyritään lokaamaan kohteen maine kaivamalla ja julkaisemalla tämän työstä ja yksityiselämästä tietoja.

”Virkamiehestä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja. Niitä eri tavoin hyödyntämällä pyritään epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan siten, että usutetaan muita henkilöitä virkamiehen tai tämän läheisten kimppuun”, Cantell sanoo Ylelle. LUE SEURAAVAKSI:

Ylen mukaan pelkkä epäasiallinen laaja arvostelu ei ole maalittamista, vaan maalittamisella pyritään tarkoituksellisesti mustamaalaamaan tietty henkilö ja vaikuttamaan hänen toimintaansa. Henkilön kimppuun usutetaan ihmisiä internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

Ylen A-studion kyselyssä selvisi, että maalittaminen näyttää olevan suurempi ongelma oikeusviranomaisille ja kiisteltyjä eläimiä käsitteleville virkamiehille. Luonnonvarakeskus arvioi työntekijöidensä joutuneen maalituksen kohteeksi jopa kymmeniä kertoja viimeisen kolmen vuoden aikana. Yle lähetti kyselyn 26:een organisaatioon, joista 11 kertoi virkamiestensä kohdanneen maalittamista viimeisen kolmen vuoden aikana.

Presidentti Niinistö kommentoi virkamiesten maalittamista lyhyesti Twitterissä.

”Tämä on vakava asia. Ei saa olla niin, että työkseen muita palvelevat ja suojaavat ihmiset joutuvat itse ahdistetuiksi”, Niinistö tviittaa.

Niinistö nosti maalittamisen esiin myös tiedotustilaisuudessa Linnan juhlien alla. Hän huomautti, että ilmiö ei koske vain poliitikkoja tai muita julkisuudessa esillä olevia, vaan kuka tahansa voi joutua maalittamisen kohteeksi, jopa koululainen.

Niinistö painotti lähdekritiikin merkitystä nykypäivän tietotulvassa. Nykyisin yhteiskunnassa on Niinistön mukaan aikaisempaa enemmän tilaa puolitotuuksille ja jopa valheille.

”Jos siihen suuntaan mennään, tästä tulee vaikea paikka elää meille kaikille”, Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa.

Maalittaminen virallisen syytteen alaiseksi?

Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit ovat esittäneet, että tietyt maalittamisen hallintaan osin soveltuvat rikoslain kriminalisoinnit muutettaisiin asianomistajarikoksista viralliseen syytteen alaisiksi rikoksiksi silloin, kun kohteena on virkamies tai työntekijä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on kertonut, että oikeusministeriössä käydään läpi maalittamiseen liittyvät rikoslain vihapuhepykälät. Henrikssonin näkemyksen mukaan virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista.

Julkisuudessa paljon esillä ollut toimittaja-kirjailija Jessikka Aron tapaus liittyy maalittamiseen. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi MV-lehtijupakkaan liittyen kohudosentti Johan Bäckmanin yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä kunnianloukkauksesta, yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen sekä vainoamiseen. Oikeuden mukaan Bäckmanin toiminta sai tavoitellusti aikaan sen, että myös muut ihmiset alkoivat häiritä Aroa. LUE MYÖS:

Uusi Suomi kertoi uudesta ilmiöstä syksyllä 2017, kun sekä turvapaikanhakijoita tukenut leiri että turvapaikanhakijoita vastustanut Suomi ensin -leiri häädettiin Helsingin Rautatientorilta. Ylikomisario Jari Taponen Poliisiammattikorkeakoulusta arvioi tuolloin, että ensimmäiset merkit maalittamisilmiöstä ovat alkaneet näkyä myös Suomessa.

Taposen mukaan tarkoitus on trollauksen kautta murentaa poliisin uskottavuutta ja painostamalla pyrkiä estämään virkavaltaa toteuttamasta lakisääteisiä tehtäviään. LUE LISÄÄ: