Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari ja puolueen kansanedustaja Satu Hassi ihmettelevät keskustan kansanedustajien Ari Torniaisen ja Markus Lohen kritiikkiä sähköautojen latausvalmiuksien ja latauspisteiden rakentamisen edistämisestä.

Emma Karin mukaan asia on hallitusohjelmassa sovittu ja lakiluonnos on ministerityöryhmässä hyväksytty lausuntokierrokselle lähetettäväksi.

”Ilmastonmuutoksen torjuminen on tämän hallituksen suuri tehtävä ja me teemme kaikkemme, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Hallitusohjelmassa on myös sitouduttu liikenteen päästöjen vähintään puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Henkilöliikenteen sähköistäminen on keskeinen tapa saavuttaa nämä tavoitteet. Myös EU-direktiivit velvoittavat latauspisteiden lisäämiseen. Haluaako keskusta todella nyt ilmoittaa, että sähköisen liikenteen edistäminen ei kelpaakaan”, hän kysyy.

Lue myös:

Kari muistuttaa, että hallitusohjelmassa on sitouduttu hiilineutraaliin Suomeen vuonna 2035. Tämä ei hänen mukaansa onnistu ilman päästövähennyksiä jokaisella sektorilla.

”Liikenteen osalta tarvitaan sekä liikenteen sähköistämistä että myös muita ratkaisuja, kuten joukkoliikenteen parantamista ja kestäviä biopolttoaineita. On kummallista asettua poikkiteloin jo ennen kuin lausunnot luonnoksesta on saatu”, hän kommentoi.

Kari ihmettelee myös erityisesti Torniaisen väitettä siitä, että ainoastaan sähköiseen liikenteeseen panostettaisiin eikä biopolttoaineita huomioitaisi.

”Toivoisin, että edustajakollegat perehtyisivät hallitusohjelmaan ja hallituksen talousarvioesitykseen hiukan tarkemmin. Jo ensi vuonna lähtee liikkeelle merkittäviä panostuksia myös biokaasuun.”

Satu Hassi puolestaan syyttää keskustaa ”kapuloiden työntämisestä rattaisiin”.

”Hallitus ei voi jatkaa niin, että keskusta työntää kapuloita rattaisiin hallitusohjelman ilmastotavoitteiden toteuttamisessa. Henkilöliikenteen sähköistäminen on keskeinen osa päästövähennyksiä - kuten Sipilänkin hallitus myönsi. Latausinfra tarvitaan”, hän tviittasi lauantaina.

VTT:n tutkija Johanna Markkanen huomauttaa, että latausinfra tulee rakentaa ensin, jotta myös kotitaloudet uskaltavat investoida sähköautoihin.

”Täyssähköautojen kysyntä Suomessa on paljon suurempi kuin tarjonta, ja edullisemmat täyssähköt ovat 1-2 vuoden sisällä markkinoilla. Latausinfra tulee rakentaa kuitenkin ensin, jotta myös kotitaloudet uskaltavat investoida, ei vain yritykset”, hän vastaa Hassille.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr) sähköautoilua koskevan lakiluonnoksen mukaan kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, täytyy tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius vuodesta 2021 lähtien. Vaatimus koskisi myös asuinrakennusten pysäköintitaloja.

Lakiluonnoksessa esitettävät säädökset toisivat Suomeen arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä 171 000 latauspistettä ja latausvalmiuden 621 000 pysäköintipaikkaan. Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin.

Lue lisää:

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan keskustalainen varapuheenjohtaja Ari Torniainen sekä keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Markus Lohi ilmoittivat perjantaina, että ”keskusta ei hyväksy” esitystä.

”Esitys menee reippaasti sen yli mitä pohjana oleva EU-direktiivi vaatii. Ympäristöministeriön esittämät kansalliset lisävaatimukset olisivat kohtuuttomia niin kotitalouksien, yritysten kuin kuntakentänkin kannalta", keskustan kaksikko toteaa.

Hallitus haluaa lisätä merkittävästi sähköautojen latausmahdollisuuksia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr) ja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd) mukaan sähköautoilun osuutta liikenteestä täytyy lisätä, jotta liikenteen päästöt saadaan kuriin.

Lue lisää: