Valtiotieteen emeritusprofessori Heikki Paloheimo linjaa perussuomalaisten olevan kiistatta Suomen johtava oppositiopuolue ja kannatukseltaan yksi Länsi-Euroopan suurimmista oikeistopopulistisista puolueista.

Paloheimo viittaa lauantaina julkistettuun HS-gallupiin, jossa perussuomalaisten kannatus on 22,7 prosenttia. Toisen oppositiopuolue kokoomuksen kannatus on gallupissa 17,2 prosenttia ja pääministeripuolue sdp:n 15,1 prosenttia.

Perussuomalaisten gallup-lukema sivuaa puolueen aiempaa ennätystä, jonka se saavutti Timo Soinin johdolla kesän 2011 HS-gallupissa.

Lue seuraavaksi:

Paloheimo huomauttaa, että lähentyessään perussuomalaisten teemoja muut puolueet tekevät perussuomalaisten ohjelmasta politiikan valtavirtaa.

”Tuoreiden puoluekannatusmittausten perusteella ei ole epäselvyyttä siitä, mikä puolue on johtava oppositiopuolue. Perussuomalaisten poliittinen profiili on omintakeinen, muista puolueita erottuva. Kun muut puolueet hädissään vähän lähentyvät perussuomalaisten poliittisia kannanottoja, tästä lähentymisestä hyötyvät enemmän perussuomalaiset kuin muut puolueet. Lähentyessään perussuomalaisten teemoja muut puolueet tekevät perussuomalaisten ohjelmasta politiikan valtavirtaa. Miksi näitä teemoja kannattavat äänestäjät silloin kannattaisivat "kevytperussuomalaisia" kun oikeitakin voi kannattaa Perussuomalaiset on nyt kannatukseltaan yksi Länsi-Euroopan suurimmista oikeistopopulistisista puolueista”, hän analysoi Facebookissa.

Lue myös:

(Juttu jatkuu upotuksen alla.)

Parties and elections in Europe -tietokannan mukaan perussuomalaisten ohi menevät kannatuksessa vain Italian ja Sveitsin oikeistopopulistit. Tietokannassa tosin on laskettu yhteen Italian kolmen populistipuolueen eli Viiden tähden liikkeen, Legan ja Fratelli d’Italian kannatus, joka viime vuoden vaaleissa oli 54,5 prosenttia. Myös Sveitsissä yhteen on laskettu kolmen oikeistopopulistipuolueen kannatus, joka tänä vuonna pidetyissä parlamenttivaaleissa oli 26,6 prosenttia.

Paloheimo arvioi, että politiikan keskikentällä olevat valtavirtapuolueet näyttävät suurelle joukolle äänestäjiä olevan liian samanlaisia.

”Se houkuttaa etsimään viime vuosikymmenien valtavirtapuolueista selvästi erottuvia vaihtoehtoja.”

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi marraskuussa Uudelle Suomelle, että perussuomalaisten kannatuksen juurisyy on suomalaisten pelko köyhtymisestä. Rahkosen mukaan yhteiskunnallinen kehitys tukee tällä hetkellä protestipuolueen asemaa.

Lue lisää:

HS-gallupin jälkeen suurimmaksi puheenaiheeksi on noussut keskustan tilanne. Sen kannatus putosi 11,1 prosenttiin, mikä on keskustan alhaisin tulos HS-gallupeissa ikinä.

Heikki Paloheimo arvioi aikaisemmin syksyllä, että niillä teemoilla, joilla keskusta lisäisi kannatustaan etelän taajamissa, se todennäköisesti jättäisi maaseudulla selustansa auki perussuomalaisille.

”Keskusta on kannatuksensa alueellisen eriytymisen vanki aivan toisella tavalla kuin perussuomalaiset. Perussuomalaiset saa kannatusta maan eri osista tasaisemmin kuin mikään muu eduskuntapuolue. Vuoden 2019 vaaleissa keskusta kärsi maaseudulla isoja tappioita perussuomalaisille ja vaalien jälkeisissä mielipidemittauksissa kannatuksen valuminen perussuomalaisiin on jatkunut.”

Lue myös:

Liike Nytissä vaikuttava sdp:n entinen puoluesihteeri Mikael Jungner puolestaan ennakoi, kaikesta huolimatta keskusta saattaa olla ainoa hallituspuolue, joka on varmasti myös seuraavassa hallituksessa.

Jungner perustelee näkemystään sillä, että HS-gallupin perusteella Suomen politiikassa on alkanut blokkien aikakausi.

”Sdp-vihreät-vasemmisto-blokki 38,7% ja PS-kok-blokki 39,9%. Puheet alkaa olla sellaisia, että juopa noiden blokkien välissä saattaa kasvaa railoksi ennen seuraavia vaaleja. Ei välttämättä hyväksi Suomelle”, hän kommentoi Twitterissä ja huomauttaa samalla, että molemmat blokit tarvitsevat keskustaa noustakseen hallitusvaltaan.

Lue seuraavaksi: