Seitsenottelija Maria Huntington oli vähällä jäädä rannalle Berliinin EM-kisoissa kilpailevasta Suomen joukkueesta Huntington oli valittu Suomen joukkueeseen, mutta hänet oli vahingossa ilmoitettu väärän lajin, korkeushypyn odotuslistalle.

Odotuslistalla ovat ne urheilijat, jotka eivät ole rikkoneet EM-kisojen tulosrajaa, mutta mahtuvat kisoihin kauden tulosrankingin perusteella. Huntington oli kisakelpoinen seitsenottelussa.

Euroopan Yleisurheiluliitto EA ilmoitti, ettei Huntington ole korkeushypyssä edustuskelpoinen kauden tuloksensa perusteella. Se oli selvillä SUL:ssäkin. EA:n ilmoittautumisohjelman pudotusvalikko vain teki tepposet ilmoittajalle, joka selitysten mukaan sekoitti termit heptathlon ja high jump, jotka olivat valikossa päällekkäin.

Onneksi EA ymmärsi, että suomalaisilla saattavat mennä lajien englanninkieliset termit pudotusvalikossa sekaisin. Huntington saatiin ilmoitettua seitsenotteluun takarajankin jälkeen.

Huntington, joka oli ennen torstain kohua monille satunnaisemmille urheilun seuraajille tuntematon nimi, pääsee kisoihin. Suomessa hänestä tuli julkkis kertaheitolla.

Inhimillisiä erehdyksiä sattuu. Mutta amatöörimainen moka kertoo silti karua vihjausta amatöörimaisesta toiminnasta ja jättää kysymyksen, tunsiko ilmoittaja itse urheilijaa Huntingtonia riittävän hyvin, että tiesi todella, missä lajissa tämä kilpailee. Tavallisesti ilmoittautumiset tehdään tuplavarmistuksella.

SUL:n kannattaisi pestata palvelukseensa henkilöitä, jotka osaavat käyttää nykyaikaisen tietotekniikan mukaisia julkaisujärjestelmiä. Suomi markkinoi itseään tietoteknisen osaamisen ja kielitaidon huippumaana, mutta yleisurheilussa urheilijoita ei osata ilmoittaa edes oikeaan lajiin.

Aiheellinen kysymys on sekin, miten suomalaista yleisurheilua johdetaan? Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän arvosteli keväällä SUL:ää kovin sanoin. Mäkelän mukaan SUL ei välitä urheilijoista, eikä pysty tuottamaan mitalisteja.

Mäkelän puheille löytyy pontta. Urheilussa tasoa mitataan nimellä menestys, joka on tunnetusti armoton mittari. Se ei jätä varaa selittelyille.

Suomalaisessa yleisurheilussa mitaleja ei ole voitettu vuoden 2006 jälkeen ulkoradoilla aikuisten MM-kisoissa, olympialaisissa tai EM-kisoissa muissa lajeissa kuin keihäänheitossa. Monista nuorista menestyjistä on tullut ikuisia lupauksia, koska resursseja ei ole riittävästi ottaa sitä viimeistä askelta huipulle.