Hallituksen suunnitteleman välittömän lisäsopeutuksen määrä voikin olla merkittävästi alhaisempi kuin pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) aiemmin väläyttämä noin kolme miljardia euroa.

–Luku voi hyvin muuttua kevään riihen aikana, Urpilainen sanoi tiedotustilaisuudessaan torstaina.

Hallitus käsittelee maaliskuussa vuosien 2015–2018 valtiontalouden menokehystä. Urpilainen tiedotti torstaina järjestämänsä talousfoorumin päätteeksi, että hänen kuulemiensa asiantuntijoiden hahmotelmissa lisäsopeutuksen mittakaava – ensi vuodelle – oli 0–1,5 miljardia euroa.

–Ymmärrettävästi kaikki [asiantuntijat] eivät halunneet tässä vaiheessa lukita arviotaan yksittäiseen lukuun. Tarkkaa lukua tärkeämpää olikin ehkä tänään yrittää hahmottaa sopeutustoimien ja orastavan kasvun välistä suhdetta, koska kaikkia ratkaisuja on vaikeassa suhdannetilanteessa perusteltua punnita myös kasvun ja työllisyyden kautta, Urpilainen sanoo tiedotteessa.

Hallituksen tavoite on ollut taittaa julkisen talouden kestävyysvaje vuoden 2015 aikana. Ainakin ministeri Urpilainen epäilee nyt, onko tavoite sittenkään järkevä ja valtion velkaantumisen hillitseminen näin kiireesti tarpeellista. Urpilaisen muuttunut kanta on saanut hallituksen sisältä ainakin puolustusministeri Carl Haglundin (r.) ja kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) älähtämään julkisesti torstaina.

–Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että aikataulu ei ole järkevä, Urpilainen tiivisti asiantuntijoidensa sanoman.

–Sillä on kielteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen.

Valtio joutuu ottamaan sitä enemmän velkaa, mitä suurempi on valtion menojen ja tulojen välinen aukko eli kestävyysvaje. Urpilaisen mukaan velkasuhdetavoite on yhä tärkeä, mutta finanssipolitiikan ”koko sopeuttamispainetta” ei hänen mukaansa olisi järkevää kohdistaa ensi vuodelle.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski, joka samoin osallistui Urpilaisen tilaisuuteen, huomauttaa, että Suomen luottoluokitusta ”ei varmisteta leikkauksilla vaan kunnollisilla kasvunäkymillä ja hyvällä työllisyydellä”.

–Äärimmäisen huolestuttavaa on, että pitkittyvä työttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi. Uhkaa torjuttaisiin osoittamalla aktiiviseen työvoimapolitiikkaan lisää voimavaroja, Koski sanoo tiedotteessaan.

Hän muistuttaa, että ensi vuonna tulee voimaan jo aiemmin päätettyjä kiristystoimia 1,8 miljardin euron arvosta. SAK:n mielestä uusiin kasvua heikentäviin säästöratkaisuihin ei ole syytä.