Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) pitää kiinni tiukasti Suomen vaatimista vakuuksista Kreikka-paketissa. Urpilainen puhui tänään Ylen aamutelevisiossa kriisipaketin tilanteesta.

- Jatkossa Suomesta ei lähde rahaa ulkomaille ilman, että tänne jää vakuudet, Urpilainen sanoi.

Urpilaisen ja Suomen tavoite on muodostaa Kreikkaan omaisuudenhallintayhtiö, jonka hallintaan annettaisiin valtion omaisuutta. Yhtiön osakkeet toimisivat vakuutena Suomelle.

Suomen vaatimus on ehdoton.

- Meillä ei ole neuvotteluvaraa. Suomi ei ole mukana tukipaketissa, jossa emme saa vakuuksia, Urpilainen sanoi.

Hän perusteli ehdotonta kantaansa kansan vaatimuksella tiukentaa Suomen kantaa suhteessa tuettaviin euromaihin.

Valtiovarainministerin mukaan suomalaisten vaatimus on ymmärretty "osassa Eurooppaa". Urpilainen ei halunnut puhua vaihtoehdosta, jossa Suomen vaatimus vakuuksista ja hallintayhtiöstä torjuttaisiin.

Uuden Suomen viime viikolla saamien tietojen mukaan Kreikan koko tukipaketti olisi tarkoitus siirtää väliaikaisen vakuusrahaston ERVV:n kautta hallittavaksi. Näin sekä kaavailtu noin 85 miljardin euron uusi tukipaketti että viime vuonna myönnetty 110 miljardin euron paketti nivottaisiin yhteen.

Suomi on jo sitoutunut osallistumaan ERVV:n toimintaan ehdoitta. Suomi osallistuu nyt erikseen Kreikka-tukeen, joka on aiemmin hoidettu vakausrahastojen ulkopuolella. ERVV:n takuilla tuetaan parhaillaan Irlantia ja Portugalia.

Laiminlyönti edessä

Luokituslaitos Standard & Poor's ilmoitti eilen, että nyt esitetty Kreikan valtionlainojen uusimissuunnitelma aiheuttaa S&P:n tulkinnan mukaan "luottotapahtuman", eli käsitellään velkojen laiminlyöntinä.

Valtiovarainministeri Urpilainen kuittasi eilisen luottoluokitusyhtiöiden ilmoituksen lähes olankohautuksella.

Urpilaisen vastaus S&P:lle oli tyly:

- Eivät nämä luottoluokittajat kaikkivoipaisia ole. Saksassa ja Ranskassa pankit ovat jo ilmoittaneet halunsa olla mukana. Mikä se yksityiskohtainen malli on, siinä on auki olevia asioita, valtiovarainministeri sanoi haastattelussa.

Urpilaisen mukaan lopullinen päätös Kreikan uudesta tuesta tehtäneen loppukesästä.

Luottoluokituslaitoksen mielipiteellä on sikäli väliä, että yksityisten sijoittajien johdannaismarkkinat seuraavat luottoluokituslaitoksia. Sijoittajat ovat vakuuttaneet lainansa johdannaissopimuksilla, jotka laukeavat mikäli velallinen - nyt Kreikka - laiminlyö velkansa.

Sopimusten laukeaminen johtaisi sijoittajien kirjanpidossa luottotappioihin, ja Kreikan valtionlainojen muuttumiseen roskalainoiksi. Kierre muistuttaisi vuonna 2008 tapahtunutta Lehman-sijoituspankin kaatumista, jolloin pankit eivät uskaltaisi lainata enää rahaa ulos roskalainojen pelossa.

Vuonna 2008 tapahtumat johtivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin ja lamaan.

Kreikkaa ja muiden velkakriisiin ajautuneiden euromaiden auttamista on perusteltu tällaisen kehityksen välttämisellä.

Toinen kanta on se, että Kreikan on annettava kaatua ja jättää velkansa kokonaan tai osittain maksamatta. Tämän kannan puolustajat eivät usko johdannaismarkkinoiden reaktion johtavan vuoden 2008 kaltaisiin tapahtumiin.