Venäjään ja Itä-Eurooppaan erikoistunut tutkija, professori Mark Galeotti arvioi Venäjän presidentin Vladimir Putinin olevan juuri nyt äärimmäisen vaikeassa asemassa.

Putin hätkähdytti keskiviikkona ehdottamalla Venäjän perustuslakiin merkittäviä muutoksia, joka merkitsisivät esimerkiksi parlamentin vallan kasvattamista ja presidentin vallan keventämistä. Hän esitti, että parlamentti valitsisi pääministerin ja muun hallituksen pääministerin esityksestä. Nykyään presidentti valitsee ja nimittää pääministerin.

Lue lisää:

Putin esitti esimerkiksi myös, että presidenttikaudet rajattaisiin kahteen nykyisen kahden peräkkäisen sijaan. Puheen jälkeen nykyinen pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti, että hallitus eroaa.

”Minusta näyttää siltä, että Putin on ajautunut klassiseen ansaan, joka uhkaa kaikkia autoritaarisia voimakkaita hallitsijoita. Lähes kaikki hänen elämässään, kuten turvallisuus ja varallisuus ovat riippuvaisia valta-asemasta, miten hän voisi luopua tästä kaikesta? Nyt hän kuitenkin näyttää etsivän ennen muuta seuraajaa itselleen”, Galeotti kommentoi sähköpostikommentissaan.

Hän uskoo, että Putinin esittämät perustuslain muutokset saattavat johtaa siihen, että Venäjän presidentti ja pääministeri voidaan tulevaisuudessa asettaa helposti tilanteeseen, jossa heistä tulee toisensa vastustajia. Näin erityisesti silloin, jos Putin ottaa itselleen aseman valtakunnanneuvoston johtajana, mitä Galeotti pitää erittäin todennäköisenä.

”Putin on jo jonkin aikaa pohtinut omaa tulevaisuuttaan. Hän vaikuttaa kuitenkin olevan melkoisen kyllästynyt. Ongelma on se, että jos hän luopuu vallasta, koko hänen elämänsä on riippuvainen seuraajan hyvästä tahdosta”, Galeotti sanoo.

Hän muistuttaa, että valtakunnanneuvoston johtajana Putin voisi kehittää sen aseman täsmälleen haluamaansa suuntaan.

”Nyt valtakunnanneuvostolla ei ole merkittävää roolia, mutta sen johdossa Putin voisi ottaa itselleen roolin mielipidejohtajana, ’kansakunnan isänä’. Lisäksi hän voisi näin siirtää Venäjän taloustilanteen, kansalaisten tyytymättömyyden ja muut vaikeasti ratkaistavat ongelmat jonkun muun hoidettaviksi”, Galeotti visioi.

Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä venäläinen tutkija Maria Snegovaja on Galeottin kanssa samoilla linjoilla. Hän kirjoittaa Europe’s Edge -verkkojulkaisussa, että Venäjän tuleva poliittinen järjestelmä saattaa muistuttaa Iranin valvojien neuvostoa, jonka huipulla on pysyvä, ei vaaleilla valittu ajatollah.

Vladimir Putin itse kommentoi aiheuttamaansa kohua lauantaina Leningradin eli nykyisen Pietarin piirityksen päättymisen vuosipäivän juhlallisuuksissa. Putin vakuutti, ettei halua palata neuvostovallan aikaan, jolloin Venäjän johtajien valtakausien määrää ei rajoitettu.

”Olisi erittäin huolestuttavaa, jos palaisimme 1980-luvun tilanteeseen, jossa valtionjohtajat pysyivät vallassa kuolemaansa asti, yksi toisensa jälkeen”, Putin vastasi sotaveteraanin suoraan kysymykseen aiheesta. Lausunnosta uutisoi Bloomberg.

Lisää aiheesta: