Tuore Euroopan unionin jäsen Suomi varoi suututtamasta Venäjää Nato-kysymyksessä vuonna 1995.

Iltalehden mukaan asia paljastuu ulkoministeriön vuoden 1995 asiakirjoista, jotka ovat olleet salaisia tämän vuoden alkuun saakka. Lehti tulkitsee, että esimerkiksi Suomen päätös olla hakematta Naton jäsenyyttä saattoi perustua virhearvioon.

Lehti huomauttaa, että Suomi korosti kaikissa virallisissa keskusteluissa Venäjän kanssa puolueettomuuttaan – ja sai toimistaan jopa kiitosta Venäjältä.

Iltalehti kirjoittaa, että ulkoministeriön asiakirjojen pääviesti on selkeä: Vaikka Venäjä oli Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen heikko, asiakirjojen perusteella Venäjä piti useaan otteeseen myös huolen siitä, että pelokkaan Suomen virallinen kanta oli seuraava:

”Suomi ei nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa voi pitää turvallisuusetujensa mukaisena sotilaallista liittoutumista EU:n tai Naton puitteissa, mainitaan muun muassa ulkoministeriön poliittisen osaston muistiossa 16.10.1995.”

Lue seuraavaksi:

Vuosi 1995 on tärkeä välietappi Nato-keskustelussa muun muassa siksi, että Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unioniin. Historian saatossa Venäjä oli tuolloin kenties heikompi kuin koskaan.

Kun Suomi oli kääntänyt katseensa länteen, Virossa vasta haaveiltiin EU-jäsenyydestä – puhumattakaan Nato-jäsenyydestä. Silti Viro toi ulkoministeriön asiakirjojen mukaan selkeästi ilmi myönteisen Nato-kantansa. Viron jämäkkyys on merkille pantavaa, koska samaan aikaan Venäjä korosti nimenomaan sitä, että se ei anna ikinä Baltiaa Natolle.

Esimerkiksi Suomen silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok) kommentoi Dagens Nyheterille vuonna 2014, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon samaan aikaan kuin Euroopan unioniin eli vuonna 1995. Myöhemmin samana vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Washington Post -lehdelle, että Natoon liittyminen tuolloin olisi ollut helppoa.

Iltalehti korostaa, että epäselvänä on muun muassa kysymys siitä, onko Suomi tehnyt päätöksen Nato-jäsenyydestä tiedoilla, joiden perusteella Baltian maat eivät koskaan pääsisi sotilasliiton jäseneksi.

”Näkemys Baltian maista on mielenkiintoinen, koska jälkikäteen ajatellen kyse olisi virhearviosta ja asettaisi kyseenalaiseksi ainakin Suomen 1990-luvun ulkopolitiikan Venäjä-tietämyksen”, lehti kirjoittaa.

Viro ja muut Baltian maat liittyivät Naton jäseneksi maaliskuussa 2004.

Lue lisää: